Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Asemat

 

Päällikkö

Lukumäärä klaanissa 1 kissa

Ikä Ei muita vaatimuksia kuin vähintään soturin ikäinen (noin 1-vuotias). Erittäin vanhat kissat myös harvoin pääsevät päälliköiksi, sillä he siirtyvät yleensä klaaninvanhimpien joukkoon.

Nimi Päällikön nimi päättyy sanaan tähti. Hänen nimensä alkuosa kuitenkin säilyy samana kuin aiemmin. Esimerkiksi kissasta nimeltä Jääsydän tulee hänen noustessaan päälliköksi Jäätähti. Nimen päätteellä on yhteys Tähtiklaanin nimeen, sillä päällikkö on saanut nimittämisensä yhteydessä esi-isiltä arvokkaan lahjan ja heidän hyväksyntänsä.

Vaatimukset Päästäkseen päälliköksi kissan on oltava saavuttanut klaanissa soturin arvon. Hänen on myös ennen päälliköksi pääsemistään oltava varapäällikkö, ellei klaanissa ole sattunut jotain, jonka vuoksi sekä entinen päällikkö että varapäällikkö ovat kumpikin kuolleet tai heitä ei muusta syystä ole.

Tehtävät Päällikkö on klaanin johtaja, jota kaikkien täytyy totella. Päälliköllä voi olla oma oppilas. Päälliköillä on 9 henkeä, jotka hän on saanut lahjana Tähtiklaanilta. Kun päällikkö kuolee, hän menettää aina yhden hengen. Vain päälliköillä voi olla 9 henkeä. Muilla klaanin jäsenillä on vain 1 henki. Jos kuolettava vamma on liian suuri ja vakava, päällikkö voi menettää kaikki henkensä kerralla. Jotkin vammat Tähtiklaani kykenee parantamaan niin, etteivät ne ole enää kuolettavia. Murskautuneet ruumiinosat esimerkiksi eivät kuitenkaan korjaudu eivätkä menetyt kasva takaisin. Jos päällikkö on hetkellisesti jostakin syystä kykenemätön johtamaan klaaniaan kunnolla, hänen varapäällikönsä voi hoitaa hänen tehtäviään. Päällikkö palvelee klaaniaan asemassaan lopulliseen kuolemaansa saakka, ellei klaanissa jostakin syystä sovita erityisjärjestelyistä.

 

Varapäällikkö

Lukumäärä klaanissa 1 kissa

Ikä Ei muita vaatimuksia kuin vähintään soturin ikäinen.

Nimi Varapäällikön nimi ei poikkea tavallisista klaaninimistä. Hänellä voi olla mikä tahansa täysimittaiselle klaanin jäsenelle sopiva klaaninimi, kuten Jääsydän tai Liekkikynsi.

Vaatimukset Varapäälliköksi voi päästä kissa, joka on saavuttanut klaanissa soturin arvon ja kouluttanut vähintään yhden oppilaan soturiksi. Hän on osoittanut klaanilleen luotettavuutta ja vastuuntuntoisuutta.

Tehtävät Varapäällikkö on päällikön seuraaja. Kun päällikkö kuolee, varapäälliköstä tulee uusi päällikkö. Varapäällikön tehtävänä on järjestää partioita ja huolehtia yhdessä päällikön kanssa klaanin sisäisestä toimivuudesta. Varapäälliköllä voi olla oma oppilas. Varapäällikön ollessa kykenemätön hoitamaan tehtäviään, hänen tilalleen voidaan valita tilapäisesti uusi varapäällikkö.

 

Parantaja

Lukumäärä klaanissa Useimmiten 1 kissa, mutta useampikin voi olla

Ikä Parantajat ovat yleensä vähintään vuoden ikäisiä, mutta voivat vanhoina halutessaan siirtyä klaanin vanhimpien joukkoon.

Nimi Parantajan nimessä ei ole erityistä päätettä, josta hänet tunnistaisi parantajaksi. Hänen nimensä voi olla mikä tahansa klaanin jäsenen soturinimi. Esimerkiksi Jääsydän.

Vaatimukset Parantajaksi voi päästä vain kissa, jolla on laaja tietämys yrteistä ja niiden erilaisista vaikutuksista ja käyttötarkoituksista. Parantajan on osattava hoitaa fyysisiä vammoja, mutta hän voi toimia myös niin sanotusti terapeuttina muille klaanin jäsenille. Hänen on voitava kallistaa kuulevaa korvaansa niiden puoleen, jotka hänen apuaan kaipaavat - toisinaan myös kissoille, jotka kuuluvat muihin klaaneihin tai ovat klaanien ulkopuolisia. Yleinen vaatimus on myös, että parantaja uskoo ja luottaa Tähtiklaaniin ja kykenee olemaan yhteydessä soturiesi-isiin niin uniensa kautta kuin valvemaailmassakin. Parantajiksi pääsevät yleensä kissat, jotka ovat ensin olleet parantajan oppilaita.

Tehtävät Parantaja on klaanin "lääkäri" eli hän hoitaa toisten kissojen haavoja ja sairauksia. Parantaja voi saada Tähtiklaanilta ennustuksia. Parantajaa ei saa vahingoittaa millään tavalla, koska sen uskotaan suututtavan Tähtiklaanin. Hän ei myöskään saa hankkia pentuja, koska hänen huomionsa on keskityttävä hänen klaanitovereihinsa. Parantaja kouluttaa elämänsä aikana yhden parantajaoppilaan seuraajakseen.

 

Parantajaoppilas

Lukumäärä klaanissa 1 kissa

Ikä Parantajaoppilaat eivät ole tavallisia oppilaita, joten heidän ikänsä ei aina noudata samaa kaavaa. He voivat olla tavallisen soturioppilaan tavoin 6-12 kuuta vanhoja tai toisinaan vanhempia.

Nimi Parantajaoppilaan nimessä on pääte tassu. Esimerkiksi Jäätassu.

Vaatimukset Ainoa vaatimus parantajaoppilaaksi pääsemiselle on halu oppia auttamaan muita parantajan tavoin. Oppilaan olisi oltava myös vähintään kuuden kuun ikäinen, jotta hän pärjää ilman emoaan tai jatkuvaa vanhemman kissan huolenpitoa. Hän voi olla kuitenkin myös esimerkiksi jo soturiksi päässyt klaanin jäsen.

Tehtävät Parantajan oppilas on klaanin parantajan seuraaja. Kun parantaja kuolee, parantajaoppilaasta tulee seuraava parantaja. Hän voi saada parantajanimensä, kun hän on oppinut kaiken tarvittavan parantajana olemisesta. Tällöin klaanin silloinen parantaja pitää hänelle nimeämisseremonian puolikuun aikaan paikassa, jossa klaanikissat saavat yhteyden Tähtiklaaniin (kirjoissa tunnettuja paikkoja ovat ainakin Kuukivi ja Kuulampi), jonne parantajien on määrä kokoontua aina tuohon aikaan kuusta vaihtamaan unia Tähtiklaanin kanssa. Kukaan ei saa käydä parantajaoppilaan kimppuun, sillä sen uskotaan suututtavan Tähtiklaanin.

 

Soturit

Lukumäärä klaanissa Ei määritelty.

Ikä Soturit ovat yleensä vähintään vuoden ikäisiä, mutta he voivat olla myös hieman nuorempia. He siirtyvät klaanin vanhimpien joukkoon, jos he eivät enää pysty hoitamaan tehtäviään. Varsinaista yläikärajaa sotureille ei siis ole olemassa.

Nimi Soturin nimi on useimmiten kaksiosainen. Kolmiosaiset nimet ovat harvinaisempia. Nimen alku- ja loppuosa voivat olla melkein mitä vain luontoaiheista. Kissojen ruumiinosien käyttö nimissä on myös yleistä. Nimiä voivat olla esimerkiksi Lehtiturkki tai Keltaloiste. Revontuliroihu on esimerkki kolmiosaisesta nimestä.

Vaatimukset Soturiksi voi päästä kissa, joka osoittaa kykynsä taistella ja metsästää. Soturin on muistettava soturilaki ulkoa ja noudatettava sitä, kuten muidenkin klaanikissojen. Sotureiden on osattava ajatella aikuisen kissan tavoin.

Tehtävät Soturit ovat klaanin taistelu-, metsästys- ja puolustusjoukot, minkä vuoksi he ovat taitavia monessa asiassa. Heidän vastuullaan on klaanin pääasiallinen ruokkiminen, reviirin rajojen merkitseminen ja vartioiminen ja klaanin yleisen turvallisuuden ylläpitäminen sekä tovereiden puolustaminen, minkä vuoksi sotureita pidetäänkin klaanin tukirankana. Ilman heitä klaani ei voisi säilyttää reviiriään ja ylläpitää toimintaansa. Soturit kouluttavat soturioppilaita. Kaikilla sotureilla ei välttämättä ole omaa oppilasta, mutta tarpeen mukaan joku voi hoitaa jopa kahden oppilaan koulutusta.


 

Soturioppilas

Lukumäärä klaanissa Ei määritelty.

Ikä Yleensä 6-12 kuuta, mutta voi vaihdella hieman.

Nimi Soturioppilaan nimi päättyy sanaan tassu. Esimerkiksi Jäätassu.

Vaatimukset Soturioppilaan on tultava toimeen ilman vanhempiaan tai jatkuvaa huolenpitoa. Hänen on osattava noudattaa muiden antamia käskyjä ja hänellä olisi hyvä olla motivaatiota oppimiseen.

Tehtävät Soturit kouluttavat oppilaista klaanilleen uusia sotureita. Soturikoulutuksen ohella oppilaan tehtäviin kuuluu mm. riistan metsästys ja klaaninvanhimmista huolehtiminen. Oppilaiden täytyy totella kaikkia itsestään vanhempia kissoja. Soturioppilas voi ansaita soturinimensä vasta todistettuaan klaanilleen, että on taitojensa ja henkisten ominaisuuksiensa puolesta valmis soturiksi.
 
 

Kuningatar

Lukumäärä klaanissa Ei määritelty

Ikä Kuningattaret ovat yleensä aikuisia kissoja eli vähintään vuoden ikäisiä. Ei ole täysin mahdotonta, että he olisivat nuorempia.

Nimi Kuningattaret ovat olleet sotureita ennen kuin alkoivat odottaa pentuja, joten heillä on soturinimet.

Vaatimukset Ei varsinaisia vaatimuksia.

Tehtävät Kuningattaret ovat naaraskissoja, jotka ovat tiineenä tai hoitavat syntyneitä pentuja. He olivat ennen sotureita tai varapäälliköitä ja palaavat takaisin entiseen asemaansa hoidettuaan omia pentujaan kuuden kuukauden ajan, kunnes niistä tulee soturioppilaita.



Pentu

Lukuumäärä klaanissa Ei määritelty

Ikä On 0-6 kuukautta vanha kissanpentu.

Vaatimukset Ei vaatimuksia.

Tehtävät Kuningattaret hoitavat pentuja pentutarhassa. Pennut eivät saa osallistua kokoontumisiin. He eivät myöskään saa metsästää tai taistella, saatika sitten poistua leiristä ilman vanhempaa kissaa (kuten soturi tai emonsa).

 

Klaaninvanhin

Lukumäärä klaanissa Ei määritelty. Klaaninvanhimpia ei kuitenkaan yleensä ole montaa, koska harvempi kissa saavuttaa niin korkean iän, että voisi eläköityä.

Ikä Ei määritelty. Klaaninvanhimmat ovat kissoja, jotka eivät enää jaksa tai kykene hoitamaan entisen asemansa tehtäviä klaanissa.

Vaatimukset Vanhuus, vammautuminen tai muu vastaava syy, joka estää heitä toimimaan muissa klaanin asemissa.

Tehtävät On kissa, joka on jo liian vanha tai muuten kykenemätön metsästämään tai taistelemaan. Klaaninvanhimmat viettävät päivänsä yleensä pennuille tarinoiden ja leväten. Heiltä tullaan kuitenkin pyytämään neuvoja ja elämänviisautta ja heitä kunnioitetaan klaaneissa.

 

Luopio

Lukumäärä Ei määritelty. Luopiot ovat kuitenkin normaalisti melko harvalukuisia.

Ikä Ei määritelty.

Nimi Luopioilla on usein klaaninimi, jos he eivät ole päättäneet vaihtaa nimeään.

Vaatimukset Luopio on kissa, joka on karkotettu klaanistaan, koska hän on tehnyt jonkin pahan rikoksen. Syitä karkottamiselle voivat olla esimerkiksi soturilain rikkominen, klaanin pettäminen tai klaanitoverin murhaaminen.

Tehtävät Luopio ei välttämättä kunnioita enää Tähtiklaania tai soturilakia. Luopiot voivat joskus liikkua suuremmissa luopiojoukoissa, mutta on yleistä, että he ovat yksin tai liittoutuvat muiden joukkojen kanssa.

 

Kotikissa

Lukumäärä Ei määritelty. Kotikissoja on kuitenkin tunnetusti monta.

Ikä Ei määritelty.

Nimi Vapaavalintainen. Ei saa olla klaaninimi.

Vaatimukset Ei vaatimuksia.

Tehtävät Kotikissa on kaksijalkojen luona elävä kissa, joka syö kaksijalkojen antamaa ruokaa ja nukkuu niiden pesässä. Joskus kotikisut voivat olla aika laiskoja sekä lihavia, jos he ovat käyneet "leikkaajalla", kuten metsäkissat eläinlääkäristä sanovat. Poikkeuksiakin on.

 

Erakko

Lukumäärä Ei määritelty.

Ikä Ei määritelty.

Nimi Vapaavalintainen.

Vaatimukset Erakot elävät nimensä mukaisesti yleensä yksin, mutta he voivat elää myös esimerkiksi perheensä kanssa. He myös asuvat yhdessä paikassa, eivätkä liiku paikasta toiseen niin paljoa kuin kulkukissat.

Tehtävät Erakko on kissa, joka ei kuulu mihinkään klaaniin, mutta ei myöskään asu kaksijalkojen luona. He eivät ole myöskään luopioita. He asuvat yleensä jossain kaksijalkojen hylkäämissä rakennuksissa.

 

Kulkukissat

Lukumäärä Ei määritelty. Kulkukissoja on kuitenkin melko paljon, enemmän kuin klaanikissoja. Suuret joukot ovat harvinaisia, mutta eivät ennennäkemättömiä.

Ikä Ei määritelty.

Nimi Vapaavalintainen. Klaaninimet todella harvinaisia.

Vaatimukset Ei varsinaisia vaatimuksia. Kulkukissat kuitenkin liikkuvat enemmän paikasta toiseen kuin erakot, mikä onkin keskeisin ero näiden kahden ryhmän välillä.

Tehtävät Kulkukissat ovat vaeltavia tai Kaksijalkalan kaduilla asuvia kissoja. Kulkukissat voivat elää yksin tai joukoissa, ja toisinaan noiden elämä voi olla raakaa ja hyvinkin erilaista kuin erakoiden elämä.

 

* * *

 

Reviirit

 

Myrskyklaani

Myrskyklaanin kissoja useimmiten luullaan oikeudenmukaisiksi ja metsän parhaiksi sotureiksi, mutta asia ei aina ole noinkaan yksiselitteinen. Kuten muistakin klaaneista, niin myös Myrskyklaanista löytyy poikkeavia kissoja, eikä koko klaanilla varmasti ole yhteävää mielipidettä metsän hyväntekijänä. Myrskyklaanin kissat ovat rakenteeltaan suurimmassa osaa tapauksista tanakoita, lihaksikkaita ja voimakaspiirteisiä. Täten klaanin jäsenet ovat myös korkealla taistelutilastoissa.

 

Reviirit

Myrskyklaanin leiri Myrskyklaanin leiri on turvassa louhoskupan tyyppisessä montussa, eikä se usein joudu sään piksämäksi suojaisen sijaintinsa ansiosta. Leirin ympärillä kasvaa muita ja rinteet ovat turvalliset kiivetä lukuisten kivien ansiosta. Pesät leirissä sijoittuvat siten, että ne on kaivettu rinteeseen ja suojattu kasvustolla. Päällikön pesä on Suurkielekkeen, puhujan paikan, alla, ja päällikön onkin helppoa kavuta katosmaiselle kivelle puhumaan klaanilleen.
 
Muinainen tammi Järven rannalla kasvava, todella vanhaksi ehtinyt tammipuu, joka toimii hyvin oppilaiden koulutuspaikkana. Tammen oksilta näkee järvelle sekä sen toiselle rannalle näköesteiden puutteellisuuden takaamana. Tammen juurakossa on myös vanha ketunpesä.
 
Puolisilta Rannassa oleva laituri, johon kaksijalat sitovat veneensä. Paikalla on kesäisin myös paljon uivia ja kiljuvia kaksijalkojen pentuja, eikä klaani siksi kovinkaan usein hakeudu tieten tahtoen paikalle.
 
Virta ja metsäaukea Myrskyklaanin ja Varjoklaanin rajamaastossa, Varjoklaanin reviiriltä virtaava puro, josta ei saa kalaa. Puro virtaa Metsäaukean poikki ja laskee järveen. Klaanien vasta muuttaessa reviireilleen järvelle oli Virta yksi kiistellyimmistä paikoista Myrskyklaanin ja Varjoklaanin välillä. Nykyään raja on kuitenkin vetäytynyt Varjoklaaniin päin.

Vanha ukkospolku ja hylätty kaksijalkojen pesä Hiekkainen ukkospolku, jota kaksijalat eivät enää käytä. Se johtaa hylätylle kaksijalkojen pesälle, jonka hirsiseinät ovat osittain sortuneet ja täynnä eläinten tekemiä rakoja.

Reviirin rajat Kuulammen virta erottaa Myrskyklaanin ja Tuuliklaanin reviirit toisistaan. Raja kulkee myös järvenrantaa pitkin Varjoklaanin ja Myrskyklaanin reviirien välissä kulkevalle suurelle kaksijalkojen polulle, joka erottaa reviirit toisistaan.

 

* * *

 

Jokiklaani

Jokiklaania on hankalaa erottaa vedestä, kun on kyse reviirin maastosta. Jokiklaanilaiset elävätkin täten eniten kalalla, mikä taas suo noiden turkille tavallista enemmän vettä hylkivän laadun. Kissat Jokiklaanissa ovat runsaan riistan ansiosta useimmiten hyväkuntoisia, voimakasrakenteisia, mutta kuitenkin uimiseen soveltuvan virtaviivaisia. Jokiklaania pidetään usein puolueettomimpana klaanina ja se usein eleleekin omissa oloissaan.

 

Reviirit

Jokiklaanin leiri Niittyaukea, joka on suojassa erilaisen kasvillisuuden lomassa kahden virran risteyksessä. Jokiklaanin leirissä ei ole suojaavia seinämiä esimerkiksi kuopan seurauksena, vaan kissat ovat neuvokkaasti keränneet piikkiherneitä, oksia, kaisloja sekä muita vahvistaakseen leiriään. Puhujanpaikkana toimii sileäpintainen kivi.
 
Kaatunut puu virralla Täällä kaikki jokiklaanilaiset järjestävät koulutustuokioita oppilailleen. Puu on vanha, keloutunut tammi. Puun avulla pääsee myös ylittämään joen ja joskus uhkarohkeimmat jopa hyppivät sen päältä veteen.
 
Virta On paikka, joka virtaa Jokiklaanin reviirin halki ja haarautuu sitten. Suojaa leiriä. Jokiklaanilaiset kalastavat täällä, mutta myös opettavat nuorempiaan uimaan. Virta on lähimpänä järveä vaarallisen kivikkoinen, mutta laskeutuessaan syvemmälle reviirille se muuttuu turvallisemmaksi.

Kaksijalkojen kesäpaikka Sijaitsee Jokiklaanin reviirin puolella järvenrannalla. Kaksijalat käyvät täällä vain kesäisin, klaanikissojen onneksi. Paikalle on joskus jätetty paljon roskaa ja esineitä.

Yksinäinen kuusi Yksinäinen kuusi Jokiklaanin reviirillä. Kuusi on korkea ja todella vanha. Yleensä paikka, minne jokiklaanilaiset hautaavat toverinsa.

Reviirin rajat Klaanin raja kulkee järven kaislaista rantaa pitkin ja kiertää vedenrajassa Varjoklaanin havumetsän rajalle saakka. Kaksijalkojen laituri jää Jokiklaanin reviirille.

 

* * *


Tuuliklaani

Tuuliklaani ei aivan turhaan ole nimeään saanut, vaan se on suorastaan ansaittu. Klaanin kissat ovat asuneet aina aukealla alueella ja kärsineet aika ajoin rajuistakin sääolosuhteista. Tuuliklaanilaiset ovatkin täten jalostuneet juoksemiseen sekä huimiin nopeusennätyksiin jahdatessaan jäniksiä pitkin karua nummea. Tuuliklaanilaisilla on rakenne kohtalaisen virtaviivainen, ei niinkään vahva, mutta jäntevä ja tyylikäs. Jos partion kohtaat, on sitä hankala päästä karkuun.

 

Reviirit

Nummikukkulat Ovat kohtalaisen epätasaista maastoa ja ne käsittävät suurimman osan Tuuliklaanin järvireviiristä. Maasto on lyhytheinikkoista ja paikoittain soraista, etenkin rinteissä. Nummella on myös muutamia puita, mutta ne eivät rajoita näkyvyyttä tai peitä taivasta sankalla lehtiverhollaan. Nummelta löytyy myös eniten jäniksiä jahdattavaksi.

Leiri Tuuliklaanin leiri on kohtalaisen lähellä vettä, aivan reunalla rinnettä, joka laskeutuu järveen. Leiri on matalahko, hieman kivikkoinen nummikuoppa, ja tuuliklaanilaiset asuvatkin yleensä taivasalla nauttien tähtitaivaista. Huonommalle säälle on kuitenkin vuorattu piikkiherneistä sekä hiekkaan kaivetuista luolista muutamia pesiä.

Heinäpolku Nummella on kohta, missä heinät ovatkin yllättäen kasvaneet kissaa korkeammiksi ja täten sieltä löytyy myös paljon heinäsirkkoja sekä punkkeja. Myös perhosia löytyy. Riistaeläimistä etenkin jyrsijät viihtyvät heinikossa. Tuuliklaanille Heinäpolku on myös kohtalaisen strateginen paikka taistelutilanteessa.

Kuulammen virta Tähtiklaanin pyhältä Kuulammelta laskeva virta päätyy järveen ja erottaa täten Myrskyklaanin sekä Tuuliklaanin toisistaan. Virta on pitkä, eikä se kuulu kenellekään, joten Tuuliklaani suosii, että lammelle matkaavat kulkisivat mahdollisimman lähellä virtaa eivätkä suoraan sen reviirin poikki. Virta on myös suosittu juomapaikka, mutta kalaa sieltä ei saa.

Rikkoutunut puolisilta Järven rannalla sijaitseva rikkoutunut laituri, minkä Tuuliklaani oikeastaan omistaa, mutta Taivasklaani sitä käyttää. Kiistaa laiturista ei niinkään ole ollut, koska kaksijalat käyvät siellä hyvin helposti kesäisin uimassa, eikä kumpikaan klaaneista tahdo kiljuvia kaksijalkojen pentuja reviirilleen vakituiseksi riesaksi.

Teräväkivet Kivikkoinen, teräväkivinen alue. Toisinaan ihmiskielellä se tunnetaan myös pirunpeltona. Alueella ei niinkään liiku eläimiä, eikä klaanikaan sinne helposti mene vaikeakulkuisuuden vuoksi. Kivikossa voi kuitenkin lämpiminä päivinä havaita päivää paistattelevia käärmeitä.

Reviirin rajat Kuulammen virta erottaa Tuuliklaanin ja Myrskyklaanin reviirit toisistaan. Taivasklaanin ja Tuuliklaanin rajana toimii metsäpolku, joka kulkee puolisillalle järven rantaan.

 

* * *


 Varjoklaani

Varjoklaanin kissat ovat vuosien mittaan saaneet huonohkon maineen, mutta osittain aivan suotta. Parin kissan toiminta on usein leimannut koko klaanin, vaikka asiaa usein olisi parempi katsoa pintaa syvemmälle. Varjoklaanilaiset ovat kuitenkin oppineet olemaan välittämättä muiden klaanien mielipiteistä ja niistä yleensä huokuukin omanarvontunto. Varjoklaanilaiset eivät yleistettynä ole aggressiivisia ja päällekäyviä, vaan pikemminkin strategisia ja viekkaita. Klaanilaisten rakenne on jalostunut jokseenkin sulavaksi sekä nopealiikkeiseksi.

 

Reviirit

Varjoklaanin leiri Sijoittuu kuusimetsään aivan Metsäkukkuloiden juurelle. Leirin takaseinä onkin rinteen suojaama ja sitä varjostavat muutenkin lukuisat puut. Varjoklaanin leiriympäristössä on paljon saniaisia ja puhujanpaikkana toimii kelokanto. Pesät on kaivettu joku rinteeseen tai vuorattu suoraan pensaikkoihin. Varjoklaanin nykyinen leiri on myös paljon edellistä lähempänä kaksijalkojen pesää.
 
Kaksijalkojen pesä Kaksijalkojen pesä on vanha mummon mökki -tyyppinen rakennus keskellä kuusimetsää, harvinaisen lähellä Varjoklaanin leiriä. Kaksijalat omistavat pari yllättävän rohkeaa, ja aggressiivista, kotikissaa, joiden kanssa kannattaa olla varuillaan.
 
Pieni Ukkospolku Erottaa Jokiklaanin ja Varjoklaanin toisistaan. Ukkospolku kulkee rannassa sijaitsevalle kaksijalkojen kesäpaikalle, eikä siellä täten talvisin ole kovinkaan paljon liikennettä. Pieni ukkospolku kaartaa myös Varjoklaanin metsään ja siellä sijaitsevalle kaksijalkojen pesälle.
 
Kaksijalkojen polku Rajamerkiksi muodostunut kaksijalkojen purupohjainen lenkkipolku kulkee metsän halki aina Varjoklaanin reviirin pohjoisosassa olevalle kaksijalkojen kesäpaikalle saakka. Tämä kesäpaikka on myös hieman kiisteltyä aluetta, mutta Varjoklaani nähdään usein puolustamassa sitä raivokkaammin kuin Myrskyklaani. Tämän vuoksi se lasketaan Varjoklaanin reviiriksi.

Metsäkukkulat Kuusimetsä on sammaloitunutta ja osittain kalliopohjaista, mikä taas on saanut muodostumaan vihreään sammaleeseen verhoutuneet kukkulat. Kukkalat ovat paikoittaen sen verran harvapuisia ja korkeita, että niiden päältä näkee hyvin järvelle. Varjoklaani myös usein kouluttaa oppilaitaan täällä hieman vaikeakulkuisen ja vaarallisen kivikon takia.
 
Reviirin rajat Ukkospolku erottaa Varjoklaanin Jokiklaanista. Raja kulkee järvenrantaa pitkin ja menee sitten metsään kaksijalkojen polkuna. Polku erottaa Varjoklaanin ja Myrskyklaanin toisistaan. Pohjoisessa reviirin rajaa kanjonitie.

 

* * *

 

Taivasklaani

Taivasklaanin kissat ovat uusin lisäys neljän muun klaanin joukkoon. Ne saapuivat järvireviirille Varjoklaanin Loistesydämen johdattamana ja saivat reviirikseen entisen kaksijalkojen maatilan paikalla kasvavan metsän. Taivasklaani sopeutui alueelle hyvin nopeasti, sillä vaikeakulkuinen maasto sekä korkeat puut sopivat loistavasti niiden ketterälle, vahvajalkaiselle rakenteelle. Taivasklaanilaiset ovat rakenteeltaan enemmän metsäkissoja, vaikka niissä on myös juoksijan vikaa.

 

Reviirit

Taivasklaanin leiri Leiri sijaitsee valtavassa vanhassa tammessa, joka kasvoi reviirillä ennen sijainneen kaksijalkojen maatilan pihamaalla jo ennen kuin talo poltettiin ja tilalle istutettiin lisää tammia. Tammessa on lintujen tekemiä koloja sekä monia oksien haaroja. Sen lehvästö on tiheä ja suojaa leiriä hyvin katseilta. Taivasklaanilaiset nukkuvat oksilla. Noilla ei ole sammalvuoteita, kuten useimmilla muilla klaaneilla. Parantajan pesä sijaitsee tammen juurakossa. Juurakkoon on kaivettu suuria ja syviä tunneleita ja erilaisia luolia, joissa pahasti haavoittuneet tai vakavasti sairaat kissat voivat levätä. Parantaja myös säilyttää yrttejään luolissa.

Nuori tammi Sijaitsee Tammimetsässä lähellä järven rantaa. Tammi on sen verran korkea, että sen oksistosta näkee hyvin ympäri järveä sekä Taivasklaanin reviiriä. Nuori tammi on myös suosittu paikka oppilaiden koulutustuokiota varten.

Kaksijalkojen maatilan palaneet rauniot Taivasklaanin kotimetsän paikalla oli ennen kaksijalkojen maatila. Se kuitenkin poltettiin sädehomesienen takia jonkin aikaa ennen kuin Taivasklaani saapui järvelle vanhasta kodistaan. Maatilan paikalle jäi vain sen perustuksiin käytettyjä kiviä, jotka ovat mustuneet maatilan hävittäneiden liekkien takia. Täällä on paljon riistaa ja myös melko hyvä harjoituspaikka kiipeilyä ja hyppimistä varten. Pienriista pesiytyy tänne.

Tammimetsä Taivasklaanin reviiri on suurimmaksi osaksi istutettua tammimetsää, mutta sieltä voi löytää myös yksittäisiä aukeita sekä lätäköitä. Tammimetsä on kohtalaisen nuoripuinen paria vanhempaa tammea lukuunottamatta. Metsässä kulkee paljon sorkkaeläinten tyyppistä eläimistöä kuten peuroja. Kissoille ravinnoksi sieltä löytyy eniten lintuja sekä

Suoalue Reviirillä on märkää maata, jolle on muodostunut suota sekä vetistä kaislikkoa. Tämä paikka sijaitsee lähellä kokoontumissaarta. Suota kannattaa varoa, ellei osaa leikkiä "älä koske maahan" -leikkiä, sillä suosilmäkkeet voivat olla mitä arvaamattomimmissa paikoissa.

Reviirin rajat Taivasklaanilla jakaa reviirinsä rajat niin Jokiklaanin kuin Tuuliklaaninkin kanssa ja yhdestä suunnasta sen alue rajoittuu Ukkospolkuun. Jokiklaanin kanssa Suoalue on hieman kiistelty raja, mutta se kuuluu silti Taivasklaanille. Ainakin suurimman osan ajasta. Tuuliklaanin kanssa rajana taas toimii vanhalle puolisillalle johtava hiekkatie.

 

 

Takaisin                                                             Täytä hakemus

©2019 Asemat ja reviirit | Wᴀʀʀɪᴏʀ Cᴀᴛs RPG - suntuubi.com