Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

THURION

vartalokuva

Ikä 4 kuukautta
Sukupuoli Kolli
Sisarukset Etelätuuli ♀ †, Näkymätön Varjo ♂ †
Vanhemmat Kaikusielu ♂, Hope ♀
Kumppani Ei ole
Pennut Ei ole
Soundtrack Everyone Loves a Villain - Empty Mirrors

 

Ulkonäkö

Thurion omaa pääosin myrskypilvenharmaan puolipitkän turkin, jonka väritys on tasaista melkein koko kehossa. Turkki on tiheää, mutta melko karheaa. Se on myös hyvin ilmavaa ja lämmittää siksi hyvin vielä melko kylmälläkin säällä. Se ei takkuunnu helposti ja se on muutenkin helppo pitää siistinä. Thurion kuitenkaan harvemmin kiinnittää paljoa huomiota ulkonäköönsä, mikäli hänellä ei ole epäsiisteyden vuoksi epämukava olo.

Kolli on normaalin kokoinen, mutta muuten kehonsa puolesta melko jäntevä ja hoikka. Thurionin käpälät ovat kehittyneet enemmän keveitä ja tarkkoja kuin voimakkaita liikkeitä varten. Käpälissä karva on pidempää kuin pääosin muualla kehossa. Kollin kynnet ovat melko pitkät ja terävät. Ne ovat väriltään tummat ja sopivat viiltämiseen. Kollin korvat ovat suuret ja kolmiomaiset sekä teräväpäiset. Lisäksi hänen häntänsä on pitkä ja aivan hieman tavallista tuuheampi. Kollin otsa on normaalin korkuinen, mutta kuono on aavistuksen verran normaalia littanampi, mikä on perintöä kollin isältä. Leuat ovat vahvat ja hampaat terävät ja jopa hätkähdyttävän valkoiset, mikä luo aivan omanlaisensa vaikutelman kollin näyttäessä niitä muille. Lisäksi hampaat ovat suuret ja hieman vääntyneet. Kollin kasvonpiirteet ovat melko kapeat ja kulmikkaat ja silmät ovat syvällä kuopissaan. Poskiluut ovat nähtävissä Thurionin kasvoissa. Silmät ovat kapeat ja väriltään tummankeltaiset.

Thurionin kuonossa on pehmeästi levittyneenä mustaa väriä. Se ulottuu myös hieman väriltään tummien huulien yli leukaan. Hänen nenänsäkin on aivan pikimusta. Lisäksi silmien ympärillä on erittäin ohuet mustat reunat, jotka mukailevat tarkasti silmien muotoa. Silmien ulkonurkista lähtee ohuet juovat, jotka mutkittelevat vähän matkaa kohti kollin niskaa pään kummaltakin puolelta. Nuo juovat antavat naamiomaista vaikutelmaa ja tummentavat yhdessä muiden kasvoissa olevien tummien kohtien kanssa kollin katsetta. Polkuanturat ovat nenän tapaan mustat. Viikset ovat tummat. Thurionin päälaelta lähtee musta, paksu raita, joka kulkee selän kautta aina häntään saakka. Kollin häntä on kokonaan pikimusta. Paksusta raidasta haarautuu ohuempia, katkeilevia raitoja, jotka kuvioittavat turkkia kollin kyljissä ja niskassa. Thurionin käpälissä ei kuitenkaan ole raitoja, toisin kuin raidallisilla kissoilla yleensä. Hänen vatsaturkkinsa on roikkuvaa ja hännässä ja käpälissäkin on pidemmän näköistä, roikkuvaa karvaa. Thurionin kehossa ei ole arpia.

 

Luonne

Thurion on melko monisävyinen persoona. Kolli voi olla toisinaan melko hiljainen ja omaan rauhaansa vetäytyvä. Jos hän haluaa olla rauhassa, hän yleensä suuttuu helposti, jos häntä häiritään. Kolli osaa olla ymmärtäväinen muita kohtaan, mutta turhautuu toisinaan nopeasti tilanteesta ja sen hetkisestä mielentilastaan riippuen. Jos kolli on päättänyt tehdä jotain, hänen tahtonsa on voimakas, eikä hänen mielipiteitään tai päätöksiään muuteta ihan helposti ilman perusteluja. Jos kolli ei tiedä, mitä tehdä, hän ottaa mielellään vastaan muiden ehdotuksia. Thurion osaa myöntää virheensä, vaikka tekeekin sen toisinaan pitkin hampain. Kolli ei ole kovin innokas ottamaan vastuuta suurista asioista ja haluaa kantaa harteillaan mahdollisimman vähän muiden huolia ja velvollisuuksia. Thurion pitää vapaudesta ja vallasta saada itse päättää omasta elämästään.

Thurioniin on melko helppoa tutustua, mutta ystävikseen kolli lukee vain hyvin harvat kissat. Hän ei luota kaikkiin eikä osaa puhua omista asioistaan melkein kenellekään. Toisin sanoen Thurion saattaa padota pahimmatkin mieltään vaivaavat asiat sisälleen ja miettiä niitä yksinään, mikäli kukaan ei tajua, mitä hänen mielessään liikkuu. Hän ei anna itsestään erityisen avointa ensivaikutelmaa ja saattaa siksi vaikuttaa ujolta tai kylmältä. Hän on ulkopuolisten silmissä usein se, joka istuu sivussa ja tarkkailee kuin arvostelevasti. Hän todellakin saattaa tuomita muut pelkästään näkemältä, vaikkei itsekään aina ole se parhaan kuvan antaja. Kun hän ottaa osaa keskusteluun, hänellä on oikeasti jotain sanottavaa. Hän osaa olla iloinen ja avoin, mutta vain niiden seurassa, joiden kanssa tuntee olonsa turvalliseksi.

Thurion ei tiedä paljoa hengistä ja on epäluuloinen noita kohtaan suurelta osin isänsä sanomien asioiden vuoksi. Hänen emonsa ei pitkään uskonut henkiin, joten Thurion on suuren osan kasvatuksestaan tuolta saaneena omapäinen eikä osaa pelätä kuoleman jälkeen tapahtuvia asioita. Se voi saada hänet käyttäytymään vaarallisesti.

 

Menneisyys

Thurion syntyi ainoana elossa olevana pentuna kolmen pennun pentueeseen. Hänen sisaruksensa kuolivat joko syntyessään tai melkein heti syntymänsä jälkeen. Kollin isä oli silloin vähän aikaa sitten perustetun Veljeskunnan pääjohtaja Kaikusielu ja emo meren yli kaksijalkojen laivalla saapunut hylkiökissa Hope, joka eli Veljeskunnan parissa ystävänsä Lifen kanssa kuulumatta kuitenkaan järjestöön. Thurion ei koskaan saanut leikkiä omien sisarustensa kanssa pentuaikoinaan, joten hänen oli löydettävä seuraa muista Veljeskunnan nuorista kissoista. Suuren Tuhon jälkeen Thurion tutustui Veljeskunnan neljännen johtajan Hunterin kasvattityttäreen Ghedeen, jolle hän antoi nimen. Kaksikosta tuli vähitellen ystävykset. Mukaan tuli hieman myöhemmin myös toinen naaraspentu, Karrah. Thurion ei tuolloin osannut ajatella elämäänsä kovinkaan pitkälle siitä hetkestä. Hän ei tiennyt, mikä hänen väistämätön kohtalonsa tulisi olemaan; aikanaan kollin olisi astuttava isänsä tilalle Veljeskunnan pääjohtajaksi, ellei haluaisi tuottaa Kaikusielulle pettymystä. Thurion oli ainoa perillinen.

Nuorena hän joutui katsomaan elämää sivusta ja oppi asioita tarkkailemalla muita. Hän ei voinut ottaa osaa suureen osaan asioista, mutta Kaikusielu opetti hänelle Veljeskunnan aatteita ja kertoi henkimaailmoista. Erityisesti Thurionin isä keskittyi Kadotukseen puhuessaan hengistä, eikä tuon sanoista paistanut lämpö henkiä kohtaan sikäli, kun Thurion kykenee muistamaan. Kaikusielu käski häntä varomaan henkiä ja ajattelemaan itse sen sijaan, että antaisi muiden päättää puolestaan. Kaikusielu yritti valmistaa häntä johtajaksi huolimatta siitä, että arvasi hengillä olevan hänen elämälleen muuta käyttöä. Thurion oli kuitenkin itse täysin sokea henkien tarkoitusperille, sillä Kaikusielu ei koskaan puhunut hänelle siitä, kuinka Kadotuksen unohdetut henget olivat aikoinaan todella käyttäneet Veljeskunnan perustaneita viittä johtajaa hyväkseen päästäkseen vapaiksi ja yrittääkseen sen jälkeen tuhota heidät ja klaanit. Thurion oppi, ettei henkiin voinut luottaa, muttei koskaan kuullut todellista syytä sille, miksi Kaikusielu niin ajatteli.

Veljeskunnan tie oli kivinen, eikä Thurion lähes koskaan nähnyt aikaa, jolloin asiat olisivat heillä olleet hyvin. Heidän tehtävänsä oli suojella klaaneja, mutta kävi niin, että ennustetun Suuren Tuhon aikaan klaanien reviirit järven ympärillä paloivat niin pahasti, ettei niillä enää voinut asua. Veljeskunnan oli ollut määrä pelastaa klaanit tuholta, mutta monia kissoja kuoli niin klaaneissa kuin heidän omissakin riveissään ja tuhon seurauksena klaanit joutuivat lähtemään järveltä etsimään uutta kotia. Vain Taivasklaani jäi jälkeen. Veljeskunta päätti jäädä järvelle vartioimaan sitä neljän klaanin mahdolliseen mutta ei luvattuun paluuseen saakka sekä suojelemaan Taivasklaania, joka oli jäänyt yksin. He muuttivat maan alla olevaan tunneliverkostoon, jossa luulivat olevansa suojassa ja turvassa. Myöhemmät tapahtumat tekivät kodista osalle heistä vankilan ja toisille haudan. Thurion oli silloin vielä sen verran nuori, ettei muista tuhosta paljoakaan. Silloin hän ystävystyi Hunterin kasvattityttären Gheden kanssa.

Veljeskunnan muutto maan alle vaati tottumista heiltä kaikilta. Heidän muuttoaan häiritsivät lisäksi vakavat asiat, joista ensimmäisen heidän niskaansa heitti Aronax, Burning Flamen ja Kolmijalan poika, joka oli Thurionia muutaman kuukauden vanhempi. Tuo saapui eräänä päivänä maan päältä mukanaan tieto, että suuri joukko kulkukissoja suuntasi kohti Taivasklaanin reviiriä. Veljeskunnan vanhemmat jäsenet olettivat kyseessä olevan se sama kulkukissojen joukko, jonka kanssa klaanit olivat aikonaan sotineet Suuressa Sodassa ennen Thurionin syntymää. Viisi johtajaa päättivät yhdessä suurimman osan veljeskuntalaisista kanssa lähteä auttamaan viimeistä klaania, sillä sen vuoksihan he olivat järvelle jääneet. Saattoi olettaa, ettei kulkukissoilla ollut mitään hyvää mielessään. Nuo olivat pitkään halunneet järven itselleen ja näkivät varmasti silloin tilaisuutensa. Tietysti veljeskuntalaiset tiesivät, että apuun meneminen tiesi melko varmasti kuolemaa, mutta oliko heillä vaihtoehtoja? Taakse jätettiin pennut ja emokissat, jotta Veljeskunta ei uhraisi kaikkia jäseniään ja he voisivat vielä nousta, jos kaikki taisteluun lähteneet jättäisivät palaamatta. Näin ollen jälkeen jätettiin myös Thurion emonsa Hopen kanssa sekä Ghede. Thurion ei olisi halunnut päästää isäänsä menemään, mutta hän ei kyennyt estämään ketään heistä lähtemästä. Nuori kolli oli tyrmistynyt ja epätoivoisen surullinen ajatellessaan, että hän näkisi ne kaikki tutut kasvot viimeisen kerran. Kävi kuitenkin toisin.

Ei kestänyt kauaakaan, kun puolustujoukoiksi lähteneet kissat palasivat lyödyn näköisinä ja hiljaisina maanalaiseen pimeyteen, missä Thurion kohtasi heidät hämmentyneenä ja iloisena. Hän ei ymmärtänyt, miksi kissat olivat palanneet, eikä hetkeen välittänyt tietää syytä, kunnes hän huomasi noiden mielialan. Kaikusielu kertoi hänelle ja Hopelle, että Aronaxin kanssa aiemmin maan päällä ollut Burning Flame oli lähtenyt seuraamaan kulkukissoja aikeenaan ottaa selvää noiden aikeista. Kolli oli jäänyt kiinni, minkä seurauksena kulkukissat olivat piesseet tuon kuoliaaksi. Burning Flame oli ennen kuolemaansa pyytänyt Veljeskuntaa palaamaan kotiin ja jättämään toivottoman taistelun väliin. Vasta tuota taistelussa auttanut erakko Seer of Hundreds of Seas oli saanut veljeskuntalaiset muuttamaan mielensä. Heidän oli pysyttävä maan alla piilossa kulkukissoilta siihen saakka, kunnes he keksisivät keinon tehdä tilanteelle jotain. Heidän pienellä lukumäärällään ei paljoon pystytty, eikä heillä ollut tietoa siitä, kuinka Taivasklaanille oli lopulta käynyt. Kuinka pitkään kestäisi ennen kuin heidän tilaisuutensa koittaisi?

He odottivat niin pitkään, että Thurionia alkoi kyllästyttää. Ja senkin jälkeen he odottivat. Ajatus vaarasta, joka maan päällä heitä oletettavasti odotti, oli nuoren kissan mielestä aluksi jännittävä, mutta kun mitään ei tapahtunut, häntä ei jaksanut enää kiinnostaa. Silti hän ei uskaltanut lähteä yksin ulos. Hän kulutti aikansa Gheden seurassa. Ainoa jännittävä asia, joka pimeydessä vietettynä aikana tapahtui, oli se, että Veljeskunta sai lisää jäseniä toisena johtajana toimineen Forever Burningin sekä tuon kumppanin Meripihkan pennuista. Aronax löysi maan päältä myös tajuttoman taivasklaanilaisen, jonka tuo toi hoidettavaksi Veljeskunnalle. Thurionia kiinnosti nähdä tuo kissa, mutta häntä ei päästetty katsomaan tuota. Soul haki maan päältä hämähäkinseittiä kissan haavoihin ja palasi mukanaan vieras kissa nimeltä Lukki. Thurion ei ollut koskaan nähnyt niin rumaa ja oudon hajuista kissaa. Forever Burning oli näyttänyt palaneelta niin kauan kuin hän muisti, joten hän ei samalla tavalla kiinnittänyt huomiota tuon rumuuteen kuin tähän uuteen ilmestykseen. Hän ei kuitenkaan saanut tilaisuutta puhua Lukille, kun Veljeskunnan johtajat menivät syrjemmälle tekemään kauppaa tuon tiedoista sitä vastaan, mitä nuo tiesivät Kadotuksesta. Lukin tiedoista kävi ilmi, ettei Taivasklaania oltu kokonaan tuhottu, eikä Sacra kulkukissoineen ollut jäänyt järvelle. Sen sijaan heillä saattoi olla uusi vihollinen nimeltä Heavy Rain, jonka joukkojen tavoitteesta kukaan ei ollut täysin varma. Nuo vaikuttivat taistelevan vapauden puolesta, mutta nuo olivat ajaneet Taivasklaanin hajalleen, joten nuo eivät varmasti olleet heidänkään ystäviään. Tajuton taivasklaanilainen oli saatu hereille. Tuo kertoi nimekseen Kaaoskirous ja vahvisti Lukin kertomia asioita omilla tiedoillaan. Kaaoskirous oli aluksi heille vihainen siitä, että he olivat vain luikkineet pakoon kulkukissojen hyökättyä Taivasklaaniin, mutta ymmärsi kyllä heidän syynsä kuullessaan ne. Soturi halusi kuitenkin, että he auttaisivat klaania parhaansa mukaan. Veljeskunta oli vihdoin valmis toimimaan, mutta heidän tielleen heitettiin juuri silloin este, joka repi heidät kappaleiksi...

 

Muuta

  • Thurion on Kaikusielun vanhin poika. Hän on myrskyklaanilaisen Kyymyrkyn sekä Myrskyhaukan, pentuna kuolleiden Valkopennun ja Hämähäkkipennun sekä Pimennyspennun serkku.
     
  • Kolli on erittäin tarkka liikkeissään ja osuu harvoin harhaan, jos on ehtinyt tähdätä kunnolla. Hänellä on hyvä tasapaino. Tarpeen vaatiessa Thurionista löytyy myös voimaa, joka ei välttämättä ole fyysistä.
     
  • Thurionia ei suinkaan ole nimetty Game of Thronesin Tyrion Lannisterin mukaan. Hahmo on luotu ja nimetty ennen kuin sen luojalla oli kyseisestä sarjasta lähes tulkoon tietoakaan. Nimi on muodostettu sanasta "thunder" ajatellen amerikkalaisten intiaanien ukkoslintuja. Pelissä Thurionin emo Hope halusi antaa pojalleen tämän nimen oman kotipaikkansa uskomusten mukaan, joissa ukkosen aiheuttivat kuolleet luonnonhenget, joilla oli voima hallita luonnon eri osia.

 

Copyright

Silagul

©2019 Thurion | Wᴀʀʀɪᴏʀ Cᴀᴛs RPG - suntuubi.com