Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

KANERVAKIRJO

kuva

Ikä 1 vuosi
Sukupuoli Naaras
Sisarukset Mäyrätassu ♂ †, Piikkipaatsama ♂
Vanhemmat Hämäräkukka ♀ †, Harakkasulka ♂ †
Kumppani Ei ole
Pennut Ei ole
Oppilas Ei ole
Ääni Tulossa
Soundtrack Tulossa

 

Ulkonäkö

Kanervakirjo on kuin tavanomaisin tuuliklaanilainen, eikä naaras erotu joukosta kovinkaan hyvin edukseen. Nuoren naaraan keho on solakka ja selvästi jalostunut juoksemiseen. Sen käpälät ovat pitkät, selkä notkea ja häntä taipuisa, anturat koviksi karaistuneet ja kestävät. Lihaksisto liikkuu sulavasti jokaisella askeleella myötäillen Kanervakirjon solakkaa rakennetta. Niinpä tämän myötä Kanervakirjo ei ole mikään korostuneen lihaksikas, vaikka sen lihaksen piirtyvätkin voimakkaina turkin alta. Sen pääpiirteiksi jää edelleen solakkuus ja notkeus. Kanervakirjon ryhti on suora ja tyylikäs, askellus varmaa ja se kulkee usein jopa ylipitkiltä näyttävin harppauksin.

Tuuliklaanilaisen kehoa verhoaa keskiharmaa, hieman vaaleampaan taittuva, hyvin tiheä ja lyhyt turkki, joka ei niinkään aaltoile tai hulmua liikkeiden myötä. Se on laadultaan jopa karheaa, etenkin selkälinjan päältä, kyljiltä taasen pehmeämpää. Kanervakirjo ei kuitenkaan ole mikään pehmoinen kotikisu, vaan siitä on selvästi varttumassa soturi eikä mitään muuta. Turkki on keskipaksua, eikä se päästä helposti kylmää viimaa lävitseen. Kuviointi turkissa on taasen hieman erilainen, sillä sen muodostavat rotukissamaiset pilkut, jotka muuttuvat otsassa, korvissa ja käpälissä viirumaisiksi, hyvin ohuiksi juoviksi. Sama toistuu koko hännänmitassa. Viirut loppuvat korvien päihin siten, että aivan korvien päihin jäävä pieni osa on yhtä tumma kuin muukin raidoitus, tumman harmahtava eikä musta. Kanervakirjlla on myös vaaleamman harmaa kuono, kaula, rinta sekä vatsanalunen. Sen nenänvarsi on aivan nenänjuuresta valkoinen.

Nenä ja polkuanturat ovat mustat, kun taas viikset ovat valkoiset. Viiksityynyt, leuan alta aina takareisien väliin turkki on vaaleampaa harmaata kuin muu osa, mutta se ei taitu vielä valkoiseen asti. Korkea otsapenger korostaa katseen avoimuutta ja mantelimaisten silmien erikoisen väristä katsetta. Kanervakirjon sielunpeilit ovatkin väriltään lähes vaaleanpunertavat, lähemmäs kanervankukkien väriä, vaikka ne taittuvat tietynlaisessa valossa jopa hieman violettiin. Jokaisessa valossa sen iiristen keskiosan näkee kuitenkin olevan violetti, mistä väri sitten vaalenee kohti reunoja siihen erikoisen punertavaan. Kanervakirjon katse on valpas ja arvioiva, eikä siltä jää paljoakaan huomaamatta ympärillä tapahtuvista asioista. Korkealle päälaelle sijoittuvat korvat ovat kolmiomaiset, aina terävästi pystyssä ja kärjistään pyöristyneet.

 

Luonne

Kanervakirjo on pääpiirteittäin suorasanainen, ehkä hieman nenäkäs tapaus, joka tekee selväksi olevansa voimakas, itsenäinen naaras. Se ei kaipaa niinkään muiden huolenpitoa, mutta se tykkää pitää huolta muista. Kanervakirjo ei pidä itsensä vähättelystä vain sen vuoksi, että se on olevinaan heikomman sukupuolen edustaja ja tässä suhteessa se rikkookin hyvin stereotypioita. Naaras ei kaihda seuraa ja se onkin hyvin sosiaalinen tapaus. Se on puhelias ja useimmiten ystävällinen, mutta se kokee helposti tulevansa sorretuksi ja kuvittelee lukevansa sanojen välistä uudenlaisia merkityksiä, mikä tekee siitä joskus hieman hankalan keskustelutoverin.

Kanervakirjo tahtoo osakseen jonkintasoista yleiskunnioitusta ja arvostusta. Naaras tahtoo myös huomiota jollakin tasolla, ei kuitenkaan ollen huomionkipeä, mutta toisaalta se ei taas siedä kuolaavia katseita tai hunajaisia sanoja ollenkaan. Se ei täten siis pidä myöskään lähentelystä antaen varmasti ympäri korvia, jos sellaisen kohteeksi joutuu.

Soturinaaras on myös äkkipikainen, pitkävihainen ja kireä, jos jokin ei miellytä sitä. Se ei vaadi asioiden menevän aina täysin samalla tavalla kuin se itse toivoo, mutta tahtoo silti kaiken olevan siististi ja järjestyksessä. Pitkävihaisuus voi alkaa täysin pienistäkin asioista, vaikka Kanervakirjo ei kuitenkaan liioittele ja tee kärpäsestä härkästä täysin suotta. Se muistaa myös vanhat, anteeksiannetut asiat varmasti koko elämänsä saattaen nostaa ne kaikesta huolimatta vielä tahallaan esille, jos se kokee tilanteen sopivaksi. Kanervakirjo ei myöskään ole valmis häviämään sanamittelöä.

Naaraan kärsivällisyys ei riitä pennuille tai muille pieneliöille, eikä se tule myöskään luontevasti toimeen niiden kanssa. Joka tapauksessa se osaa myös olla rento ja pitää hauskaa - kunhan nyt senkin hyvän maun rajoissa. Sen vitsit saattavat olla hieman kuivahkoja tai vuorostaan enemmän aikuismaiseen makuun sopivia, eikä se usein välitä varoa, jos joku pentu olisikin kuulemassa.

 

Menneisyys

Kanervapentu syntyi varhais-viherlehden aikaan Hämäräkukan ja Harakkasulan pentueeseen nuorimpana sekä ainoana naaraana. Nuorella naaraalla on kaksi sisarusta, Mäyrätassu ja Piikkipaatsama. Harakkasulka, silloinen klaanin varapäällikkö, löytyi kuolleena järven rannasta, kun Kanervapentu oli vielä hyvin nuori. Pennut eivät ehtineet nähdä isäänsä. Harakkasulan kuitenkin oli tappanut kulkukissojen joukon johtaja Sacra. Kanervakirjo ei vielä nykyäänkään muistele pentuaikojaan kovinkaan paljon, sillä niissä ei ole mitään hyvää muistettavaa. Koko sen elämä on ollut kaaosta, Hämäräkukka menehtyi, Harakkasulka menehtyi ja Mäyrätassu menehtyi. Kanervapennulle jäi jo nuorella iällä pelkästään veljensä Piikkipentu.

Päästyään oppilaaksi Kanervapentu sai nimekseen tapojen mukaan Kanervatassu ja mestarikseen varapäällikkö Tulikasteen. Kanervatassu piti pentuajoistaan lähtien Tulikastetta esikuvanaan, sillä se arvosti nuoren naaraan kipakkaa ja yksin pärjäävää asennetta. Kanervatassu kuitenkin jäi usein ulkopuolelle Tulikasteen asioista, eikä ruosteenpunaisella soturilla meinannut löytyä omilta menoiltaan lopulta ollenkaan aikaa Kanervatassulle. Oppilas oli loukkaantunut, mutta siitäkin huolimatta se tahtoi joku päivä olla kuten varapäällikkö. Vahva ja itsenäinen.

Kanervatassu odotti rauhaa. Sitä se ei kuitenkaan tulisi saamaan. Naaras pian huomasikin, että Suuren Tuhon takia klaanit joutuivat lähtemään reviireiltään, mutta tuholle oli myös syynsä: Pimeä metsä. Henkikissat olivat ottaneet osakseen karkottaa Tähtiklaanin kauemmille taivalle ja estää noita vaihtamasta unia klaanilaisten kanssa. Pimeä metsä myös havitteli lopullista paluutaan maan päälle saadakseen kostaa kokemansa vääryydet ja elää menetetyt elämänsä uudestaan loppuun saakka. Matkan aikana Pimeä metsä hyökkäsikin klaanilaisten kimppuun, mutta siitä selvittiin. Kerran. Päästyään perille ja tutkimuspartion lähdettyä matkaan henget kuitenkin hyökkäsivät uudestaan muutaman tuuliklaanilaisen kimppuun. Tämä taistelu tappoi Kastetähden, joka jäi jumiin Pimeään metsään pääsemättä herämään takaisin oikeaan elämään. Kastetähden puuttuminen joutui nostamaan Tulikasteen klaanin johtoon, ja Kanervatassu huomasikin, miten vaikeaa sen mestarilla oli. Se ei kuitenkaan voinut auttaa.

Tutkimuspartion palatessa klaanit pääsivät jakamaan reviirinsä ja asettumaan uusiin leireihinsä. Samana iltana Kanervatassu, Piikkitassu ja Tuiketassu myös saivat nimensä: Kanervakirjo, Piikkipaatsama ja Tuiketuuli. Tulikaste myös määräsi kolmikon partioon ennen yön vartiovuoroa, mikä sai Kanervakirjon tuntemaan itsensä erityiseksi. Siihen luotettiin. Partiointi kuitenkin keskeytyi Myrskytuulen saapuessa mukaan, eikä suorasanainen harmaaturkki oikein pitänyt vanhemman soturin norkoilusta, sillä se koki tuon tulleen varmistamaan, että nuoremmat osaisivat tehdä hommansa. Mutta naaras tiesi, että se osasi ilman vahtimistakin!

 

Muuta

  • Pentueensa nuorin ja ainut naaras. Tuuliklaanin entisen päällikön, Havutähden, tyttärentytär. Sillä olisi myös eno Ukkostassu, jos tuo ei olisi menehtynyt oppilaana mäyrän kynsiin. Mäyrätassu, Kanervakirjon veli, oli pentueensa vanhin, mutta tuo on nyt muilla mailla metsästämässä. Kanervakirjo ei niinkään koskaan pitänyt Mäyrätassusta.
     
  • Kanervakirjo on yllättävän vahva, eikä se selvästikään välttele voimankäyttöä, jos tarve sitä vaatii. Nopeudessakaan se ei jää toiseksi klaanin muille kissoille.
     
  • Tuuliklaanin varapäällikkö Tulikaste oli Kanervakirjon mestari. Naaras kunnioittaa Tulikastetta edelleen, mutta enemmänkin siksi, koska tuo on vahva naaras ja Kanervakirjo tahtoo olla kuten Tulikaste.

 

Copyright

Luke

©2019 Kanervakirjo | Wᴀʀʀɪᴏʀ Cᴀᴛs RPG - suntuubi.com