Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

TULIVAAHTERA

kuva

Ikä 3½ vuotta
Sukupuoli Naaras
Sisarukset Liekkihämärä ♂ †
Vanhemmat (nimetön) ♀ †, (nimetön) ♂ †
Kumppani Tulenkipinä ♂
Pennut Ei ole
Oppilas Ei ole
Soundtrack Fall Out Boy - The Phoenix

 

Ulkonäkö

Enimmäkseen naaraan solakkuus ja kauneus pistävät ensimmäisinä silmään. Hänen pitkät ja hoikat jalkansa ovat vahvat ja niillä voi hyppiä sekä korkealle, että pitkälle. Tulivaahtera on jäntevä ja notkea, mutta tuo on myös suhteellisen vahva ja lihaksikas. Hänen lihaksensa eivät kuitenkaan paista mitenkään esiin vaan ne ovat yleensä huomaamattomat. Paitsi, kun hänen turkkinsa on märkä ja liimautuneena ihoon kiinni. Turkki on laadultaan tavallista vähän lyhyempää, mutta paksua ja tiivistä. Kylmyys, vesi eikä tuuli läpäise sitä helposti, mutta lehtikadon kylmiltä ajoilta se ei suojaa. Turkki on tavallista ohuempaa aina lehtikadon ja hiirenkorvan aikaan. Turkki on väriltään harmaanruskea ja turkki on melkein joka kohdasta erisävyinen. Joko vähän tummempi tai vaaleampi. Kaulassa on vähän vaaleampaa karvaa. Tällä on molempien silmien alla kolme liekinoranssia täplää rivissä. Viikset, polkuanturat ja kuono ovat mustanharmaat. Viikset ovat kuitenkin vähän vaaleammat. Polkuanturat ovat karaistuneet koviksi ajan myötä ja ne sopivat hyvin kovalla maaperällä kulkemiseen. Silmät ovat pihlajanmarjan oranssit, mutta Tulivaahteran suuttuessa ne leiskuvat kuten liekit. Sirppimäiset kynnet ovat vahvat ja pitkät. Ne ovat väriltään valkeat ja niillä saa aikaan pahoja haavoja taisteluissa. Hampaat ovat myöskin puhtaanvalkoiset ja päistä terävät, kuin pienet veitset. Tavallista pidempi ja vähän tuuheampi häntä. Alaselässä, melkein hännän tyvessä, on arpi, jonka hän sai taistellessaan kettua vastaan. Hänellä on kyljessä suhteellisen iso arpi, joka peittää melkein puolet kyljestä. Turkki on kuitenkin peittänyt sen suhteellisen hyvin. Naaras sai sen arven mäyrän kynsistä.

 

Luonne

Tulivaahtera on joskus tulinen persoona ja suuttuu pienistäkin asioista. Silloin lähes kukaan tuskin saa rauhoitettua häntä, mutta sen sijaan, että naaras hyökkäisi toisten kimppuun hän yleensä lähtee paikalta. Puhdas ja kaunis luonto saa aina naaraan mielen rauhalliseksi ja se saa tämän raivokohtaukset pysymään loitolla. Jos hän asuu likaisessa ympäristössä, kuten Kaksijalkalassa, niin suuttuu tavallista helpommin ja ärhentelee jatkuvasti. Jos sataa tai ukkostaa, niin Tulivaahteran mieliala synkistyy ja hän on vähän masentueen oloinen. Arunkoisena ja lämpimänä päivänä on yleensä virkeä ja hyväntuulinen. Tuulisella tai kylmällä kelillä naarasta väsyttää usein. Ympäristö ja sää vaikuttavat tämän mielialaan siis paljon. Tulivaahtera ottaa usein toisten murheet niskoilleen ja se vain lisää tämän stressiä entisestään. Kuitenkin vain haluaa olla mahdollisimman kiltti ja huomaavainen. Naaraan mielestä suvaitsevaisuus toisia kohtaan on tärkeä asia, eikä itse väheksy tai kiusaa muita ilman hyvää syytä. Jos hänen klaaninsa reviirille tunkeutuu ulkopuolisia, niin Tulivaahtera on aina valmis taistelemaan, mutta sitä ennen kysyy tunkeilijan asiaa. Tuon mielestä tappaminen ei välttämättä ole väärin ja saattaa itse tehdä joskus niin. Tosi harvoin kuitenkin. Ei peräänny yleensä taistelusta ilman ylempiarvoisemman tai kokeneemman käskyä. Kollien keskuudessa näyttelee yleensä viehättävää ja saattaa flirttailla aina sillointällöin. Yrittää aina olla enemmän kollien puolella, mutta naaraatkin saavat tästä hyvän ystävän. Tulee aika helpolla mustasukkaiseksi ja saattaa ruveta puhumaan toisten selän takana muista pahaa, vaikkei tarkottaisikaan sitä.

 

Menneisyys

Tulivaahtera syntyi kotikisuna veljensä kanssa, jonka nimi oli Lieska. Heidän molemmat vanhempansa olivat kotikisuja, mutta nuo menehtyivät ja pennuista tuli orpoja. Kuitenkin heillä oli huolehtivainen kotiväkensä. Kaksijalat pitivät hyvää huolta pennuista ja veivät nuo eläinlääkäriin rokotettaviksikin aika ajoin. Kaksijalkojen pentu kuitenkin syötti heitä vähän liikaa, mutta sisarukset eivät onneksi ainakaan kauheasti silloin lihonneet.

Pennut varttuivat kotiväkensä luona, eikä naaras olisi koskaan halunnut luopua siitä elämästä. Se oli niin rauhallista ja ihanaa. Kuitenkin tylsääkin, mutta Tuli ja Lieska päästettiin joka päivä ulos, kun nuo vain niin halusivat.

Eräänä päivänä, kun pennut palasivat leikkimästä, niin he huomasivat, että kotiväki oli kadonnut. Pesän sisällä ei näkynyt valoja, eikä kukaan tullut koko päivänä avamaan heille ovea. Sisarukset lähtivät surullisin mielin muualle etsimään uutta kotia, mutta törmäsivät kettuun. He eivät koskaan aijemmin olleet kunnolla tapelleet ja kettu oli liian vahva vastus. Tulelle tuli siinä taistossa alaselkään arpi ja Lieskalle korvaan lovi. Ennenkuin pennut olivat vakavasti vahingoittuneet, niin Taivasklaanin partio oli kuullut taistelun ääniä ja he ryntäsivät apuun. Heidän avustuksellaan kettu häädettiin ja Tuli ja Lieska kertoivat, ettei heillä ollut kotia ja he halusivat oppia yhtä taitaviksi taistelijoiksi, kun nuo soturit. Sisarukset ehdottivat, jos he voisivat tulla noiden luokse asumaan. Hetken epäröinnin jälkeen partiolaiset suostuivat ja veivät pennut klaaninsa luokse. Niin heistä tuli Taivasklaanin jäseniä.

Sisarukset olivat jo siinä iässä, että pääsivät suoraan oppilaiksi ja he saivat oppilasnimensä. Tulesta tuli Tulitassu ja Lieskasta Liekkitassu. Tulitassu sai mestarikseen Pääskysmielen, joka mielellään opetti häntä, vaikka naaras olikin entinen kotikisu.

Pääskysmieli opetti Tulitassua lähes joka päivä ja naaras oppi nopeasti klaanin tavoille ja tarpeellisia taitoja, joilla pärjää metsässä.

Aika tuntui kuluvan Tulitassun mielestä nopeasti, sillä pian hän ja hänen veljensä olivat valmiita sotureiksi. Nimitysmenon seurauksena Tulitassu sai soturinimekseen Tulivaahtera ja Liekkitassu sai nimekseen Liekkihämärä.

Sen jälkeen elämä on kulunut lähes tavallisen klaanikissan malliin, kunnes loiste ennustettiin saapuvaksi ja niin myös kävikin. Varjoklaanin soturi Loistesydän ja tuon ystävä Avantasia tulivat Taivasklaanin luokse kaukaa ja noiden odotetaan olevan Taivasklaanin pelastajia.

 

Muuta

  • Etsii sitä ainoaa ja oikeaa.
     
  • Edesmenneen Liekkihämärän sisko ja he ovat juuriltaan kotikisuja.
     
  • Oli Mustekynnen mestari.
     
  • Lihaksikkaat ja pitkät jalat mahdollistavat korkeat ja pitkät loikat. Pitää kiipeilemisestä ja taiteilemisesta esim. puiden oksilla. Kaksijalkana Tulivaahtera olisi takuuvarmana voimistelija. On keskiverto taistelemisessa ja käyttää tummaa turkkiaan apuna piiloutumiseen. Tekee yleensä yllätyshyökkäyksiä taisteluissa.

 

Copyright

Aquarius

©2019 Tulivaahtera | Wᴀʀʀɪᴏʀ Cᴀᴛs RPG - suntuubi.com