Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

THE UNKNOWN

vartalokuva

Ikä 6 vuotta
Sukupuoli Kolli
Klaani Kulkukissa
Asema Entinen varaskissojen joukon johtaja
Sisarukset Perfection Has No Age ♂ †, I Bring You Peace ♀ †, The King of Pain Himself ♂ †, I Eat All the Light Around You ♂ †, Black Blood in My Veins ♂ †, Where Souls May Rest ♂ †

Vanhemmat I'll Catch Your Dreams ♀ †, And the World Shall Fall ♂ †
Kumppani Kuutamotähti ♀ †
Pennut Kuutuli ♀ †, Puolikuunsirppi ♂ †, Aavekuiske ♂, Hallakuura ♀ †, Routahenki ♂, (nimetön) ♀ †, (nimetön) ♀ †, (nimetön) ♂ †

Soundtrack Really Slow Motion - Pandemic | Imagine Dragons - Thief | Dirty South - The Unknown

 

Ulkonäkö

The Unknownin turkki on täysin musta. Sen sävy on mustempi kuin yö, mustempi kuin korppi, mustaakin mustempi. Turkki on melko kiillotonta, mutta mikäli jokin kohta siitä kiiltää, se voi vivahtaa sopivassa valossa jopa hieman violettiin tai tumman öljyn sateenkaarimaisiin väreihin päin. Aikoinaan, kollin ollessa vielä varaskissa ja eläessä kaukaisessa kaupungissa, hänen turkkinsa olikin toisinaan öljyn täplittämä tai hieman kaupungin katujen tomun peitossa. Vaikka The Unknownin turkki ei ole kovin kiiltävää, se ei kuitenkaan ole sotkuista. Ei ainakaan normaalitilanteissa, sillä kolli pitää turkistaan juuri sen verran huolta, että kehtaa liikkua muiden seurassa. Turkissa ei ole juuri koskaan takkuja, mutta muutama karvatupsu saattaa sojottaa miten sattuu. The Unknownin turkki on laadultaan hieman karheaa ja pituudeltaan lyhyttä, mikä helpottaa sen siistinä pitämistä.

Tämän kissan kehon rakenne ja etenkin kasvojen muodot muistuttavat hyvin paljon itämaisten kissarotujen piirteitä. The Unknownin kasvojen muodot muistuttavat melko paljon itämaisen lyhytkarvan kasvoja. Kollin kasvot ovat melko kapeat ja kiilamaiset ja hänen kuononsa on suurehko. Ruumiinrakenteeltaan kolli on solakka ja jäntevä. Hänen lihaksensa ovat enemmänkin keveitä ja nopeita liikkeitä kuin voimaa varten kehittyneet, mikä kyllä näkyy hänen liikkuessaan. The Unknownin askeleet ovat keveitä ja melkein lennokkaita. Suurten kissaeläinten tapaan hän saattaa näyttää rennolta - jopa laiskalta - mutta yllättääkin sitten sulavuudellaan ja notkeudellaan. The Unknown on hieman normaalia kollia suurempi, mutta siitä huolimatta kevyt. Kolli on tehnyt itsestään keveän oikeastaan tietoisesti, koska keveydestä oli aikanaan suurta hyötyä katukissan elämässä. Kehonrakennetta ja muotoja voi lisäksi soveltaa muuallakin kuin kaupungissa. Käpälissä ja lavoissa ovat silti kenties tämän kissan voimakkaimmat lihakset, sillä niiden vahvuudesta on eniten hyötyä varaskissan taidoissa. Kollin tassut ovat suurehkot. The Unknownin häntä on erittäin pitkä ja taipuisa. Sen liikkeissä saattaa esiintyä samanlaista tarttumiseen viittavaa liikehdintää kuin puissa häntänsä avulla kiipeilevillä apinoilla. Kolli osaa tosiaankin tarttua hännällään esineisiin tai kietoa sen vaikkapa puun oksan ympärille. Hännän voima ei tietenkään riitä kannattamaan kollin omaa painoa, mutta aikoinaan hän kantoi kaksijaloilta varastamaansa veistä suunsa lisäksi myös hännässään. The Unknown saattoi heittää veitsensä häntänsä avulla yhtä tarkasti kuin suustaan. The Unknownin korvat ovat suuret, lepakkomaiset ja päistä pyöreän malliset. Hänen oikeassa korvassaan on melkein ympyrän muotoinen lovi. Lisäksi hänen lavastaan oikeanpuoleisen käpälän puoliväliin saakka kulkee pitkä ja ohut viiltoarpi.

Kollin silmät ovat erikoiset, koska niiden pupillit ovat aina (mikäli hän ei aisti mitään inhottavaa, ole epämiellyttävässä tilanteessa tai ole vihainen) hyvin suuret ja peittävät suurimman osan värikalvosta näkyvistä. Värikaavon väritys on harmaa, johon sekoittuu aavistuksen verran violettia. Violetin värin voi tarkasti katsoessaan havaita muodostavan pieniä kuvioita, juovia ja pilkkuja, harmaan sekaan. Muuten se näyttää vain sulautuvan harmaaseen väriin antaen siihen omanlaisensa sävyn. The Unknownin nenä ja polkuanturat ovat pikimustat, kynnet terävät ja väriltään valkoiset ja viikset pitkät ja myöskin valkoiset. Kynnet sopivat hyvin kiipeilyyn ja taistelussa parhaiten viiltämiseen. Kollin hampaat eivät ole aivan niin hyvin hoidetut kuin hänen muu ulkomuotonsa. Ne ovat hieman kellertävät, vaikkakin silti sopivan terävät ja leukojen tapaan vahvat. Joku voisi sanoa tätä kissaa jopa komeaksi, vaikka The Unknown ei siistinä pysymällä tavoittelekaan sen tyyppistä huomiota.

 

Luonne

Kollin luonnetta voi kuvata kolmella ydinsanalla, jotka ovat "villi", "voimakastahtoinen" sekä "jääräpäinen". Hänen menneisyytensä katujen kasvattina muovasi hänestä niin sanotusti oikean villikissan, joka osaa siltikin varoa tosissaan vain yhtä asiaa: sitä, jonka hän tietää koituvan kuolemaksi. Ja sitä ei kovin moni asia voi tälle kissalle helposti tehdä, The Unknown sanoisi, mikäli kollin mielipidettä asiaan kysyttäisiin. Hän osaa joskus olla liiankin itsevarma. Kolli on itse itsensä herra, eikä tottele kovin helposti uhkauksia tai kiristystä. Jos kollin haluaa saada taipumaan tahtoonsa, kiduttaminen ei myöskään ole paras tapa tehdä sitä, koska sillä ei saavuta The Unknownin uskollisuutta tai toveruutta. Hän pettää siinä tapauksessa sanansa heti saadessaan tilaisuuden ja pyrkii valehtelemaan minkä ehtii.

Ennen The Unknown välitti lähinnä vain itsestään, mutta Suuren Sodan jälkeinen aika on muuttanut kollia hieman. The Unknown ei ole koskaan ollut kovinkaan läheinen pentujensa kanssa, mutta välittää noista omalla tavallaan eikä toivo noille mitään pahaa. Aluksi hänen varaskissatoverinsakin olivat hänelle vain rikoskumppaneita, joista jokainen sai kantaa huolta omasta hengestään, mutta myöhemmin hän oppi arvostamaan noita ystävinään. Kollista saa hyvin usein ensi silmäyksellä sellaisen kuvan että hän on resuinen ja mahtaileva, mikä onkin hänen paha puolensa. Silti hän on pohjimmiltaan kunniakas ja hyväntahtoinen eikä useimmiten tuomitse muita ensisilmäyksellä.

The Unknown päättää mielellään itse tekemisistään, joten hän ei aina välttämättä tottele käskyjä. Kollia ei saa suuttumaan kovin helposti, mutta hän on silti melko pitkävihainen. The Unknown ei ole kovinkaan tunteikas, eikä kiinny helposti kehenkään. Jos kolli kuitenkin sattuu pitämään jostakusta, hän voi huomaamattaankin haluta viettää enemmän aikaa sen jonkun kanssa. Entinen varaskissa ei kuitenkaan ole sellaista tyyppiä, jonka tunteet ovat kestäviä. Hän välittää aidosti ja pysyvästi vain harvoista ystävistään, joille hän on miltei ehdottoman uskollinen. The Unknown on sitoutumiskammoinen ja arvostaa vapauttaan miltei enemmän kuin mitään muuta. Hän välittää sitä enemmän ainoastaan vanhimmasta ystävästään Clockworkista. The Unknownin suurin heikkous on se, että hänellä on tapana sulkea itsensä ulkopuolelle. Hän voi olla paikalla ja läsnä, mutta ei jaa muille tietoa itsestään. Sen vuoksi häneen tutustuminen voi viedä erittäin paljon aikaa.

 

Menneisyys

 

"Jos minulta riistetään vapaus, minulta riistetään elämä." Nuo sanat ovat The Unknownin motto, joka on kulkenut hänen mukanaan pennusta lähtien.

The Unknownin elämä alkoi erään kissoille nimettömän kaupungin kujilla. Hän kasvoi jäteastioiden, autojen ja rottien keskellä. The Unknownilla oli kuusi sisarusta ja hän oli heistä seitsemästä vanhin. Katukissojen elämä oli vaikeaa, sen kolli sai oppia jo nuorena. Ei ollut lainkaan epätavallista, että kissa kuoli sairauksiin tai syödystä ruoasta saatuun myrkytykseen, jäi auton alle tai joutui muiden kaupungin vaarojen uhriksi. The Unknownin vanhemmat eivät olleet parhaita mahdollisia vanhempia. Nuo olivat mieliltään epävakaita ja suuresta pentueesta huolehtiminen aiheutti noille paljon päänvaivaa. Siitä huolimatta, että sekä isä että emo saattoivat purra tai kynsiä pentujaan, jos he tekivät jotakin väärin, vanhemmat opettivat heitä selviytymään. The Unknown ei ole kaikesta huolimatta koskaan nähnyt tarpeelliseksi kiittää vanhempiaan saamastaan kasvatuksesta. Ainoa asia, josta kolli on vanhemmilleen kiitollinen, on se, että noilla oli tarpeeksi rohkeutta kuolla pentujensa puolesta.

Kun The Unknown oli melkein kahden kuun ikäinen, tapahtui jotakin, mikä muutti hänen elämänsä suunnan lopullisesti, vaikka hän ei silloin osannut arvatakaan, millaisen seikkailun elämä hänelle tarjoaisi. Kissoja kuoli kaduilla usein sairauksiin, eikä ruokaa voinut useinkaan syödä ilman pelkoa sairastumisesta. Kaksijalat myrkyttivät sekä rottia että katukissoja. The Unknownin nuorin veli, jolle pentujen vanhemmat eivät olleet edes antaneet nimeä, kuoli myrkytykseen kuukauden ikäisenä syödessään osan rotanmyrkkyä syöneestä rotasta. The Unknown sisaruksineen antoi kuolleelle veljelleen yhteistuumin nimen Where Souls May Rest, sillä tuon ei sopinut kuolla ilman nimeä, koska silloin kukaan ei muistaisi tuota. Hyvin pian tapahtui se asia, joka sai aikaan muutoksen kollin ja hänen sisaruksiensa elämissä. Heidän kujalleen saapui muita kissoja, jotka halusivat vallata reviirin omakseen sen vuoksi, koska The Unknownin perheellä oli jotakin, mitä pidettiin kaupungissa arvossa: heidän reviirillään oli sekä vettä että ruokaa, vaikka vesi olikin niin vähäpätöinen asia kuin rikkinäisestä putkesta maahan valuva lammikko ja ruoka tarkoitti kaksijalkojen jäteastioiden sisältöä sekä lintuja ja jyrsijöitä, joita jäteastiat houkuttelivat puoleensa. Reviiristä syntyi kahakka, joka johti The Unknownin vanhempien kuolemaan. Vanhemmat tekivät ennen kuolemaansa kuitenkin yhden hyvän teon pentujensa vuoksi: nuo käskivät The Unknownia sisaruksineen pakenemaan kujalta ja jäivät taistelemaan neljää katukissaa vastaan antaakseen pennuille aikaa paeta. Pennut tottelivat, The Unknown oikein mielellään. Hän halusi päästä kauas väkivaltaisista vanhemmistaan ja siitä likaisesta, pimeästä paikasta, jota oli joutunut kutsumaan kodikseen. Hän ja hänen viisi sisartaan pääsivät pakoon, mutta heillä ei ollut aavistustakaan siitä, mikä kujan ulkopuolella odotti.

The Unknown ei ollut koskaan aikaisemmin lähtenyt kovin kauas kotikujaltaan. Nyt hän silti vaelsi sisaruksineen umpimähkäisesti suuren kaupungin halki ja pelastui täpärästi monelta uhalta, kuten auton alle jäämiseltä ja koiralta. Elämä ilman vanhempia ei ollut todellakaan sitä, mitä pieni pentu oli ajatellut. Hänellä ja hänen sisaruksillaan ei ollut kokemusta yksin elämisestä. Hänen sisaruksensa antoivat toisilleen nimet, mutta The Unknown joutui kauhukseen katselemaan, miten nuo kuolivat kaupungin armottomilla kaduilla yksi toisensa jälkeen hänen ympäriltään joko sairauksiin, onnettomuuksiin tai vihollisten kynsiin ja hampaisiin. Lopulta The Unknown jäi aivan yksin, kun hänen viimeinenkin sisarensa, I Bring You Peace, kuoli. The Unknown jäi lepäämään rähjäiseen pahvilaatikkoon, josta hän ei olisi varmaan koskaan enää poistunut, jos hän ei olisi tavannut toista kissaa. Muutaman päivän kuluttua pahvilaatikolle tosiaankin saapui toinen nuori kissa, joka oli melkein saman ikäinen kuin The Unknown. Kissa kertoi nimekseen Clockwork. Kun tuo kysyi The Unknownin nimeä, kolli ei voinut vastata, koska hänellä ei ollut nimeä. Clockwork vaikutti ensin hämmentyneeltä, mutta jonkin aikaa mietittyään ehdotti mustan kollin nimeksi The Unknownia, "koska et tiedä, kuka olet", kuten Clockwork silloin sanoi. The Unknown hyväksyi nimen ja ystävystyi Clockworkin kanssa. Toinen kolli kertoi karanneensa perheensä luota. He alkoivat yhdessä miettiä, miten selviytyisivät hengissä. Kaikki mahdollisuudet olivat avoinna aivan heidän silmiensä edessä - ja heidän tulevat valintansa asettivat heidät arvaamattomalle polulle.

Kului pari vuotta, joiden aikana The Unknown ja Clockwork opettelivat yhdessä selviytymään kaupungin kaduilla. Kun he kasvoivat, heidän mahdollisuutensa selviytyä paranivat. Heistä tuli vahvempia, nopeampia ja älykkäämpiä. Heillä ei ollut kaupungissa omaa reviiriä, mutta he eivät tarvinneet sellaista. Kahdestaan reviirin puolustaminen olisi ollut työlästä. Heidän keinonsa selvitä oli varastaa muilta kissoilta. He ottivat riistan, jonka joku muu oli pyydystänyt, joivat puhtaan veden sieltä, mistä sitä löysivät. He joutuivat elämäntapansa vuoksi usein taisteluihin muiden katukissojen kanssa ja saivat noista taisteluista arpien lisäksi kokemusta. Mutta se ei riittänyt heille. The Unknown ja Clockwork halusivat kiivetä ylemmäs - kirjaimellisesti. He halusivat pois kaduilta, pois kaksijalkojen, katukissojen ja muiden ulottuvilta. Niinpä he lopulta keksivät keinon kiivetä kaksijalkojen moninkerroksisten rakennusten katoille. Siellä heidän silmiensä eteen avautui aivan uusi maailma. He pystyivät näkemään paljon kauemmas ja tajusivat vihdoin, kuinka suuri maailma oikein olikaan. Ja se oli vielä paljon suurempi kuin he silloinkaan näkivät. Katoilla liikkuminen tarjosi heille uudenlaisia mahdollisuuksia, joita heidän vain ensin oli opittava hyödyntämään. He kuitenkin oppivat liikkumaan korkealla katujen yläpuolella. Se oli vaarallista, mutta kiehtovaa. Siellä ylhäällä The Unknown tunsi olevansa vapaa. Ja siitä vapaudesta hän ei halunnut koskaan luopua.

Sekään ei vielä riittänyt The Unknownille. Kaksijalkojen kaupungissa alkoi kiiriä närkästynyt huhu, jonka mukaan oli olemassa harvinaisen kummallinen varas, joka vei arvokkaiden korujen lisäksi kinkut ja jauhelihat jääkaapista. Kukaan kaksijalka ei kuitenkaan ollut saanut selville, että varas ei ollut kaksijalka vaan eläin, kissa. Tai oikeastaan kaksi kissaa. The Unknown ja Clockwork olivat kasvaneet ja kehittäneet huimasti taitojaan niiden parin vuoden aikana sen jälkeen, kun he olivat pentuina kohdanneet toisensa pahvilaatikon luona. Heidän maineensa kasvoi, vaikka he pysyivätkin kohteilleen nimettöminä. Mikä olisi voinut mennä vikaan? Paitsi se, että kerran The Unknown teki virheen ja kaksijalka näki hänet ottamassa porsaankyljystä auki keplottelemastaan jääkaapista. Kun hämmennys väistyi, kaksijalka tempaisi läheisestä laatikosta veitsen ja heitti sillä The Unknownia. Veitsi sivalsi kollin lapaa ja jätti siihen viiltohaavan, joka ei koskaan parantunut täysin. Kolli pääsi silti pakoon. Hän jatkoi vielä jonkin aikaa ryöstelyä Clockworkin kanssa, mutta tajusi pian, että sen pienen lipsahduksen takia kaksijalat osasivat sittemmin varautua paremmin kutsumattomiin vieraisiin. Kaksijaloilta varastaminen ei enää kannattanut. Ensimäinen kerta, jolloin The Unknown oli vähällä kuolla kaksijalan takia, ei jäänyt viimeiseksi. Kollit päättivät vaihtaa taktiikkaa ja paikkaa ja lähtivät kaksijalkojen kaupungista. He halusivat nähdä, millainen maailma oli kauempana. He matkasivat kaupungista toiseen ja jatkoivat elämäänsä entiseen tapaan kissoilta varastaen. He uskaltautuivat enää harvoin kaksijalkojen rakennuksiin, missä seinät sulkivat heidät sisäänsä ja tekivät pakenemisen vaikeaksi. The Unknown, joka otti mielellään ryöstelypaikoilta mukaansa kiiltäviä esineitä, varasti korujen lisäksi esimerkiksi kaksijalkojen ruuanlaittovälineitä - etenkin veitsiä. Kolli oli oppinut, että veitset ovat teräviä ja voivat aiheuttaa pahaa jälkeä, mistä hyvänä muistutuksena oli lavassa oleva arpi. Hän opetteli käyttämään varastamiaan esineitä hyödyksi. Korut saattoivat yleensä jäädä jonnekin lojumaan, kun kolli kyllästyi katselemaan niiden kiilteleviä pintoja. Usein hän kuitenkin kantoi aina siihen asti parasta varastamaansa veistä mukanaan, vaikka sen kantamisesta oli vaivaa, eikä hän koskaan oppinut taistelemaan sillä yhtä hyvin kuin kynsillään ja hampaillaan, koska veitsiä ei oltu luotu kissojen käyttöön.

Kaupunkien välillä oli maaseutua, joka tarjosi kaksikolle valtavan paljon uutta ihmeteltävää. He olivat kasvaneet kaupungissa, joten ainoa vihreä luonto, jota he olivat kohdanneet, oli ollut puistoissa. Vaikka jotkut puistot olivatkin suuria, ne eivät vetäneet vertoja oikealle luonnolle. Luonnossa toverukset saivat pyydystää riistaa, jota ei ollut myrkytetty. He saivat juoda vettä, joka oli makeaa eikä maistunut jätteille ja autojen pakokaasuille. Siellä ei ollut yhtä paljon kissoja kuin kaupunkien kujilla, mutta luonto tarjosi aivan uudenlaisia vaaroja. Selviytyminen villipedoista vaati varovaisuutta. Kaksikko vältteli useimpia kohtaamistaan suuremmista villiläimistä, eikä uskaltautunut viemään mäyriltä, susilta tai aina edes ketuilta noiden saalistamaa ruokaa. Matkalla kaupungista toiseen The Unknown ja Clockwork tapasivat Paradox-nimisen kissan, joka myöskin oli elänyt pitkään kaduilla ja hankkinut elantonsa joka päivä kaduilta monien muiden kaupunkikissojen tavoin. Paradox oli jo tuolloin vihamielinen ja nautti tappeluista, joten ei ollut yllätys, että tuo kävi yksin The Unknownin ja Clockworkin kimppuun. Kaksikko pärjäsi vierasta kollia vastaan, mutta Paradoxin periksiantamattomuus oli heistä vaikuttavaa. He tarvitsivat jonkun, joka osasi erityisesti taistella, koska heistä kumpikin oli keskittänyt taitonsa enemmän muihin asioihin, minkä katutappelusta saadut arvet todistivat. Paradox halusi tietää, mitä hyötyä liittoutumisesta tuolle itselleen olisi. The Unknown ja Clockwork kertoivat kollille elämästään ja tarjosivat vastineeksi reilun osan kaikesta siitä, mitä he tulevaisuudessa ikinä voisivat jakaa. Olivathan he kaksi siihenkin asti jakaneet keskenään kaiken, mitä saivat. He uskoivat, että Paradoxin palkkaaminen vartioimaan heidän selustaansa oli sen arvoista. Paradoxia ajatus siitä, että tuo saisi osallistua taisteluihin ja vieläpä hyötyisi siitä enemmän kuin siihen saakka, kiehtoi. Kolli lähti kaksikon mukaan. Joukkoon liittyivät myöhemmin myös veljekset Nemo ja Compass, jotka kolmikko tapasi maaseudulla. Nemo oli viisikosta ystävällisin ja hyvä puhumaan ja Compass puolestaan oli saanut nimensä suunnistustaidoistaan ja tarkoista aisteistaan. Noiden kahden ansiosta he kaikki selvisivät paremmin matkatessaan kaupunkien ja kylien välillä.

The Unknown ja Clockwork opettivat kolmelle uudelle toverilleen omia taitojaan. Niin viisikosta tuli varaskissoina tunnettu joukko. Heillä ei ollut varsinaista johtajaa. He tekivät päätökset yhdessä ja kantoivat seuraukset omista teoistaan, vaikka The Unknown silti oli useimmiten se, joka antoi käskyjä muille. Hän oli epävirallinen johtaja, mutta silti jonkinlainen johtohahmo. He jatkoivat kaksijaloilta varastamista, mutta oppivat Paradoxilta myös, kuinka tuo oli sevinyt kujilla. Paradox näytti heille, mistä löytyi parhaita ruokapaikkoja. Varaskissat alistuivat harvoin enää tonkimaan roskapönttöjä, mutta kaksijalkojen ruokapaikkojen lähettyvillä niissä oli usein jotakin syömisen arvoista. Kaksijaloilta varastamisen he sen sijaan jättivät suurimmaksi osaksi taakseen, koska se oli liian vaarallista. Sen sijaan he osallistuivat sitäkin useammin katutappeluihin muiden katukissojen kanssa ja tulivat viisikkona tunnetuksi enimmäkseen noissa tappeluissa. The Unknown ajattelee sen olleen kenties elämänsä parasta aikaa, eikä hän olisi vaihtanut sitä mihinkään. He olivat vapaita, eikä hän ollut enää yksin. Nyt neljä muuta kollia olivat hänen veljiään.

Sitten maa loppui kesken. Edessä oli pelkkää vettä, silmän kantamattomiin vettä. Viisi kissaa eivät olleet koskaan nähneet niin paljoa vettä. Joukko päätti päästä veden yli katsomaan, mitä toisella puolella olisi. He näkivät veden päällä laivoja, jotka suuntasivat kohti tuntematonta. Siinä oli heidän pääsylippunsa, ja he tajusivat sen. He piiloutuivat kaksijalkojen rahtilaivaan ja aloittivat matkansa kohti taivaanrantaa.

Joidenkin päivien kuluttua laiva saapui rantaan. Varaskissat loikkasivat pois kyydistä ja matkasivat läheisen kaupungin vieressä sijaitsevaan metsään. Metsässä he tapasivat kolme muuta kissaa, joiden nimet olivat Shadow Legacy, Darkness Where One Light Shines sekä Givre. Darkness ja Givre olivat jonkinlaisia kiertolaisia, jotka olivat lähteneet vakituisilta reviireiltään kiertämään maata - aivan, kuten The Unknown ja muut neljä kaupunkikissaakin olivat tehneet. Viisi kissaa lähtivät Darknessin ja Givren mukaan, kun nuo jatkoivat matkaansa. Myös Shadow Legacy liittyi joukkoon. Viiden kissan jengi oli kasvanut ainakin väliaikasesti kahdeksan kissan kokoiseksi. Kissat matkustivat vuorille Darknessin entiseen kotiin, Kuohuvan Veden Heimon luokse. He viipyivät heimossa vähän aikaa ja päättivät sitten jatkaa matkaansa järvelle, jonka rantoja asutti neljä villikissojen klaania. Joukko kasvoi heimossa käynnin aikana taas yhdellä jäsenellä; Darknessin iäkäs emo, heimon luolanvartija nimeltä Soul Who Sees Everything From Past And Future, liittyi muiden kissojen matkaan.

Yhdeksän kissaa matkasivat järvelle ja joutuivat omasta tahdostaan tai muuten osallisiksi klaanien ja kulkukissojen väliseen sotaan. Nemo ja Compass kuolivat sodassa. Shadow Legacy puolestaan tappoi (muiden avustuksella) yhden kulkukissojen johtajista, Crochaxin. Sodan päätyttyä Myrskyklaanin päällikkö Kuutamotähti tarjoutui pitämään hautajaiset Nemolle ja Compassille. Sen johdosta seitsemän elossa olevaa matkalaista menivät Myrskyklaanin leiriin kantaen kahta kuollutta toveriaan. Nuo haudattiin seuraavana päivänä. The Unknown alkoi tuntea kiintymystä Kuutamotähteä kohtaan. Kolli ei tunnistanut rakkauden tunnetta, sillä hän ei ollut koskaan ennen tuntenut sitä samalla tavalla. Matkalaiset jäivät joksikin aikaa Myrskyklaaniin auttaakseen klaania leirinsä korjaamisessa. Leiri oli tuhoutunut sodan aikana tulipalossa. Sinä aikana The Unknown alkoi ajatella asioita toisella tavalla. Kolli alkoi harkita varaskissana olemisen lopettamista ja elämässä kasvamista. Loppujen lopuksi hän ei enää nähnyt paljoakaan hyötyä siinä, että riskeerasi henkensä kerran toisensa jälkeen varastaakseen ja tuhotakseen kaksijalkojen ja muiden kissojen omaisuutta. Oli aika kasvaa aikuiseksi kissaksi paitsi fyysisesti myös henkisesti. The Unknown jätti Suuren Sodan loputtua arvokkaana pitämänsä aseen, veitsensä, järven rannalle. Hän iski sen terän maahan ja jätti sen ruostumaan paikalle, jolla Crochax oli kuollut. Kun ulkopuolisten kissojen tuli aika lähteä pois klaanin luota, The Unknown päättikin jäädä. Clockwork teki saman päätöksen, koska ei halunnut luopua ystävästään. Sen seurauksena yhden käpälänsä Crochaxin toimesta sodassa menettänyt Paradox raivostui ja lähti muitta mutkitta matkoihinsa äristyään vihamielisesti kahdelle entiselle varakissalle. Muut eivät ehtineet hiirtä sanoa, kun noiden kolmas ystävä oli jo poissa. The Unknown ei tiennyt, tapaisiko Paradoxia enää koskaan.

Ei kestänyt kauaakaan, kun The Unknown ja Kuutamotähti kertoivat rakastavansa toisiaan. Kolli ei ollut ensin ymmärtänyt tunteitaan Kuutamotähteä kohtaan, mutta asiat alkoivat selkiytyä, kun ne sanottiin ääneen. The Unknown ei ollut täysin varma tunteistaan ja elämä naaraskissan kanssa oli hänelle pelkkänä ajatuksenakin täysin vieras. Hän ei ollut koskaan oikeastaan ajatellut, että hänellä voisi joskus olla kumppani ja pentuja. Jonkin ajan kuluttua Kuutamotähti sai viisi pentua. Pennut nimettiin klaanien tapojen mukaan ja noista tuli Kuupentu, Puolikuunpentu, Aavepentu, Hallapentu sekä Routapentu. Kuitenkin klaanissa viettämiensä kuiden myötä The Unknown alkoi tuntea sisällään kasvavaa levottomuutta ja tyhjyyden tunnetta. Hän ymmärsi, että oli menettänyt jotakin olennaista ja tajusi sen jonkin olevan vapaus. The Unknown oli vastoin omaa periaatettaan luopunut vapaudestaan. Ja minkä vuoksi? Naaraan ja pentujen! Se soti sitä kissaa vastaan, joka kolli oli ennen ollut. Hän halusi olla taas oma itsensä. The Unknown katui vapaudestaan luopumista enemmän kuin mitään muuta vielä koko elämänsä aikana. Hän halusi lähteä klaanin luota ja olla taas vapaa. Mutta kolli ei tiennyt, miten kykenisi kertomaan sen Kuutamotähdelle ja särkemään tuon sydämen oman onnensa vuoksi. Kesti jonkin aikaa ennen kuin The Unknown pystyi puhumaan Kuutamotähdelle. Hän kertoi haluavansa lähteä. Kuutamotähti yritti estää häntä, mutta raivostui lopulta yllättäen ja ajoi mustan kollin pois sanoen, ettei haluaisi enää koskaan nähdä The Unknownia. Kolli yritti ennen lopullista lähtöään saada ystävänsä Clockworkin lähtemään mukaansa. Clockwork oli kuitenkin rakastunut Myrskyklaanin varapäällikköön, Lumisydämeen, ja saanut tuon kanssa pentuja. Hän halusi ennemmin pysyä perheensä luona kuin jättää noita. The Unknown lähti siis yksin. Musta kissa päätti etsiä Paradoxin ja pyytää tuolta anteeksiantoa. Kolli oli hylännyt ystävänsä, eikä voinut jättää asiaa siihen. Jos Paradox olisi elossa, The Unknown löytäisi tuon vielä. Niin kolli ainakin uskoi.

The Unknown etsi Paradoxia aluksi klaanien reviireiltä, mutta tajusi, ettei tuo olisi jäänyt sinne, koska inhosi klaaneja ja niiden pyhiä tapoja. Niinpä kolli suuntasi kulkunsa kauemmas. Hän jatkoi etsimistä klaanien reviirien ulkopuolelta ja löysi kuin löysikin lopulta ystävänsä. Paradox kulki silloin yhdessä Suuressa Sodassa klaaneja ja yhdeksää matkalaista vastaan kulkukissojen puolella taistelleen Enigman kanssa. Noilla oli omat ongelmansa Enigman pojan suhteen. The Unknown ei niihin sekaantunut. Kun tuo pyysi Paradoxilta anteeksi, toisen kollin reaktio oli melko yllättävä. Tuo ei hyväksynyt anteeksipyyntöä ja sanoi vihaavansa The Unknownia, kuten Kuutamotähti, vaikkakin eri syistä. Paradoxin mielestä The Unknown oli typerä ja raukkamainen, koska oli aluksi jättänyt ystävänsä ja kaiken muun naaraskissan vuoksi ja sitten hylännyt tuon naaraan tullakseen "anomaan anteeksiantoa ja matelemaan ystävänsä käpälien juuressa sen vuoksi", kuten Paradox asian ilmaisi. Tuo jätti The Unknownin taakseen ja lähti Enigman kanssa toiseen paikkaan. Musta kissa ei kuitenkan aikonut luovuttaa niin helposti. Hän uskoi keksivänsä vielä keinon, jolla saisi asiat taas sellaiseen järjestykseen, kuin ne ennen olivat. Vanhaan aikaan ei kuitenkaan enää koskaan voisi palata täysin, koska moni asia oli muuttunut pysyvästi.

The Unknown seurasi Paradoxia ja Enigmaa matkan päästä, kun nuo menivät vuorten juurelle. Musta kolli ei aikonut antaa ystävänsä livistää noin vain, sillä tiesi, ettei Paradoxin viha olisi välttämättä lepyttämättömissä. The Unknownin ollessa yksin vuorten juurella Veljeskunnaksi kutsutun joukon jäsenet tulivat kollin luokse ja kertoivat haluavansa tuon joukkoihinsa. The Unknownin yllätykseksi hänen nuorin poikansa Routahenki oli yksi Veljeskunnan johtajista. Nuo kertoivat, miksi keräsivät joukkoa kasaan - suojellakseen klaaneja ennustetulta tuholta - ja The Unknown päätti liittyä noihin. Seuraavaksi nuo etsivät Enigman ja Paradoxin ja saivat myös nuo mukaan joukkoon. The Unknownista tuntui aluksi ahdistavalta liittyä muiden alaisuuteen, sillä Myrskyklaani ei ollut sopinut hänelle lainkaan. Hän kuitenkin ajatteli, että lopettaisi palveluksensa Veljeskunnalle, kunhan se mainittu uhka olisi väistynyt. Kolli halusi auttaa klaaneja, koska klaanilaisten joukossa oli hänen omaa perhettään. Niin The Unknown päätyi Veljeskuntaan yhdessä Paradoxin ja muiden kanssa. Hänen mielestään käänne ei ollut huono, sillä nyt hän oli samassa paikassa Paradoxin kanssa, ja ystävän leppymään saaminen olisi helpompaa jo senkin vuoksi. The Unknown sai yllättyä vielä enemmän, kun tapasi Veljeskunnan reviirillä myös Clockworkin, joka oli tullut sinne omien tytärtensä, Meripihkan ja Pakkaslumen, perässä. Myös tuon nuorin tytär, nimensä vaihtanut Skylight, oli Veljeskunnan reviirillä. Elossa olevat varaskissat olivat kuin olivatkin päätyneet vielä yhteen. Paradox tosin näytti olevan vihainen myös Clockworkille samasta syystä kuin oli vihainen The Unknownille.

Kun Suuri Tuho saapui, klaanien reviirit syttyivät tuleen. Taivaalta satoi hyvin pieniä meteoreja, joista jotkut aloittivat tulipaloja ympäri järveä ja kauempanakin. Meteorien aiheuttamat paineaallot viskelivät kissoja aluksi ympäriinsä. The Unknown lyöttäytyi yhteen Clockworkin ja Paradoxin kanssa ja yritti päästä noiden mukana pois metsästä, jota ympäriinsä levinneet tulipalojen alut alkoivat nopeasti vallata. Maa oli kuivaa viherlehden ajan kuumuuden vuoksi, joten tulen oli helppoa alkaa levitä. Pian valtaosa järven ympärillä olevista metsistä ja maastosta oli tulessa. Paradox kuoli tulipalossa, kun palavan puun latva katkesi ja putosi tuon päälle vangiten Paradoxin palavien oksien sekaan. Paradox joutui puun alle, koska tönäisi The Unknownin pois sen tieltä. Tuolla oli kuitenkin sen verran elinaikaa, että tuo ehti sanoa hyvästinsä kahdelle muulle ystävälleen. Paradox sanoi, ettei ollut enää vihainen ja käski The Unknownin ja Clockworkin jatkaa matkaa kohti metsän reunaa ja Tuuliklaanin reviiriä. Tuo ei halunnut, että tuon ystävät jäisivät katsomaan tuon viimeisiä hetkiä, sillä toivoa pelastumisesta ei ollut. The Unknown ja Clockwork toteuttivat ystävänsä viimeisen toiveen ja lähtivät. The Unknown tiesi, että Paradox oli päättänyt antaa anteeksi, koska ystävyys oli tuolle loppujen lopuksi tärkeämpi kuin viha. Tuo ei halunnut kuolla riidellen parhaiden ystäviensä kanssa. The Unknown tiesi haluavansa kuolla aikanaan samalla tavalla - epäitsekkäästi ja niin, etteivät kuoleman nähneet unohtaisi häntä helposti.

The Unknown ja Clockwork suuntasivat Myrskyklaanin reviiriä kohti niin nopeasti kuin pystyivät. The Unknown oli huolissaan perheestään ja tiesi myös Clockworkin olevan huolissaan omastaan. Kumpikaan kolli ei ollut nähnyt Skylightia - Clockworkin nuorinta ja sokeaa tytärtä - lukuun ottamatta ketään perheensä jäsentä tuhon alkamisen jälkeen. Kuulammen virralla The Unknownia odotti kauhistuttava näky. Hän sai todistaa, miten liekkien peitossa oleva Kuutamotähti juoksi Myrskyklaanin reviiriltä tuskasta rääkyen ja loikkasi suoraan Kuulammen virtaan sammuttaakseen tulen turkistaan. Kun Kuutamotähti ei noussut pintaan, The Unknown loikkasi puolisonsa perässä virtaan ja nosti tuon kuivalle maalle. Kuutamotähti oli kuitenkin kuolemaisillaan, eivätkä parantajien yrtitkään enää voineet auttaa tuota. The Unknownin tietojen mukaan Kuutamotähdellä piti olla vielä kaksi henkeä, mutta päällikkö paljastikin elävänsä viimeistä henkeään. Tuo ei ollut kertonut sitä salaisuuttaan edes The Unknownille. Kuutamotähti oli elänyt ennen viiden pentunsa syntymää hyvin pahaa masennuskautta, mikä oli johtunut tuon kokemista menetyksistä ja paineista ja rasituksesta. Naaras oli ollut pentujensa syntymän hetkellä niin huonossa kunnossa, että oli yöllä omassa pesässään synnyttäessään menettänyt hengen synnytettyään viisi pentua. Pentuja olisi tullut oikeasti kahdeksan, mutta kolme niistä kuoli sillä aikaa, kun päällikkö vieraili Tähtiklaanissa hengen menettämisen jälkeen. Kuutamotähti salasi kuolleiden pentujensa olemassaolon ja hautasi nuo samana yönä itsekseen. Naaras koki teoistaan niin vahvaa syyllisyyttä, ettei tuo voinut kuolemansa hetkellä olla hiljaa. Kuutamotähti siis kuoli sinä aamuyönä Suuren Tuhon aikaan Kuulammen virran rannalle. Myrskyklaanin varapäällikkö Lumisydän nousi päälliköksi ja sai yhdeksän henkeään ja uuden nimensä Kuulammelta vielä saman päivän aikana. Kuutamotähden kuoltua alkoi kova kaatosade, joka sammutti tulen. Kuollut päällikkö haudattiin Kuulammen rannalle hieman ennen kuin Lumisydän haki unessa henkensä Tähtiklaanilta ja nousi virallisesti Myrskyklaanin päälliköksi. The Unknown oli menettänyt sekä ystävänsä että puolisonsa tuhossa ja tajusi hieman katkerana vasta silloin, kuinka paljon loppujen lopuksi välittikään molemmista. Valitettavasti kolli tajusi menetyksensä liian myöhään.

Kaikki viisi klaania kokoontuivat tuhon jälkeen Kuulammelle, missä nuo tekivät päätöksiä tulevan suhteen. Veljeskunta oli hajallaan ympäri järveä. Tuli oli tuhonnut melkein kaiken kasvillisuuden järveltä. Enimmäkseen vain puiden hiiltyneet rungot ja jotkin satunnaiset tulelta säästyneet reviirien osat olivat jäljellä. Ne eivät olisi riittäneet lehtikadon ajaksi. The Unknownilla ei ollut klaanien luona enää mitään, koska hänen suhteensa jälkeläisiinsä ei ollut ainakaan useimpien kohdalla niin läheinen kuin isän ja pentujen pitäisi olla. Eikä nyt ollut oikea aika alkaa vahvistaa tuota sidettä. The Unknown oli tehnyt päätöksensä tulevaisuuden suhteen. Hän aikoi jäädä järvelle. Juuri siellä hän oli elänyt eräät elämänsä onnellisimmista ja surullisimmista ajoista, eikä muita varmoja kotipaikkoja ollut olemassa. The Unknown aikoi elää lehtikadon kylmät ajat karuksi muuttuneella ja muistoja vilisevällä seudulla odottaen hiirenkorvan aikaa, jolloin lämpö ja elämä taas palaisivat. Ja ehkä klaanitkin palaisivat silloin takaisin, kun metsä olisi taas alkanut eheytyä. Hän ei vielä tiennyt Clockworkin päätöstä, mutta toinen kolli kertoi aikovansa kenties mennä sinne, minne Veljeskuntakin, mikäli joukko vain jatkaisi toimintaansa siitä eteenpäin. Muussa tapauksessa tuon päätökset eivät olleet varmoja.

Klaanit päättivät lähteä järveltä, koska palaneet reviirit eivät voisi elättää noita lehtikadon ajan yli. The Unknown tajusi, että Clockwork joutui vaikean päätöksen eteen. Tuon täytyi valita ystävänsä ja kolmen tyttärensä, sekä puolisonsa ja yhden tyttärensä väliltä. Clockwork päätti jäädä järvelle, mistä klaanit olivat jo silloin lähteneet. The Unknown oli kiitollinen siitä, että hänen ystävänsä jäi hänen luokseen, mutta tiesi myös, että Clockworkilla oli vaikeaa elää päätöksen kanssa. Kaksikko meni Auringonlaskupaikalle, missä Veljeskunta kokoontui. Johtajat olivat juuri aloittamassa kokousta, jossa nuo ehdottivat järvelle jäämistä ja muuttoa tunneleihin. The Unknown kertoi Paradoxin kuolleen Kaikusielun tiedustellessa jäseniltä kuolleiden määrää. Veljeskunta oli menettänyt muitakin kissoja. Sen vuoksi The Unknown epäröi hieman kertoa Clockworkille tekemästään päätöksestä. Veljeskunta palasi omaan kotimetsäänsä ja laskeutui erään tunnelin suuaukon kautta maan alle alkaen perustaa sinne leiriään. Joukko hajaantui ja tutki tunnelit perusteellisesti. Kissoilla meni silti jonkin aikaa tottua uuteen kotiinsa ja oppia suunnistamaan pimeissä ja sokkeloisissa tunneleissa kunnolla. The Unknown auttoi tovereitaan asettumaan asumaan maan alle huolimatta omista suunnitelmistaan. Niihin aikoihin hän kertoi Clockworkille, mitä oli ajatellut tehdä niillä rippeillä, jotka hänen elämästään olivat jäljellä: hän aikoi lähteä Veljeskunnasta ja jatkaa elämää itsenäisesti. Hän kysyi Clockworkilta, tahtoisiko ystävä seurata häntä ja elää kulkukissana. Clockwork oli osannut odottaa The Unknownin jättävän Veljeskunnan. Tuo oli tuntenut entisen varaskissojen johtajan pennusta saakka ja tiesi, että The Unknown oli vapaa sielu. Clockork kertoi kuitenkin tarvitsevansa hieman aikaa miettiä päätöstä. The Unknown sanoi olevansa valmis odottamaan, vaikka halusikin todellisuudessa jättää joukon taakseen mahdollisimman pian.

Kului yksi kuu, jonka aikana The Unknown ja Clockwork saivat tietää, että Routahenki ja Pakkaslumi sekä Meripihka ja Fire Which Burns Forever olivat suhteissa keskenään. Pakkaslumi ja Meripihka odottivat pentuja. The Unknowninilla oli ristiriitaisia tunteita asiasta. Hän oli samaan aikaan iloinen siitä, että hänen ja Clockworkin jälkeläisillä oli tulevaisuus Veljeskunnassa, mutta hän tunsi olonsa myös hieman epämukavaksi ajatuksesta, että olisi pian jo isoisä. Aika kului aivan liian nopeasti. Lisäksi Routahengen ja Pakkaslumen suhde sitoi The Unknownin ja Clockworkin yhteen eri tavalla kuin ennen, ja se vasta olikin hänelle kummallinen tunne.

Eräänä päivänä Burning Flame -nimisen veljeskuntalaisen nuori poika Aronax saapui metsästysretkeltä takaisin tunneleihin mukanaan tieto, joka muutti sinä päivänä Veljeskunnan kohtaloa merkittävämmin kuin kenties mikään ennen sitä: Sacran johtama kulkukissojen joukko suuntasi parhaillaan kohti Taivasklaanin reviiriä. Näytti siltä, että kulkukissat aikoivat hyökätä ainoan järvelle jääneen klaanin kimppuun. Aronax kertoi, että Burning Flame oli mennyt vakoilemaan kulkukissoja ilman kysyttyä lupaa. Kaikusielu ja muut johtajat pitivät lyhyen kokouksen ja päättivät kannustuspuheen kera, että Veljeskunta menisi puolustamaan Taivasklaania. Kun koko joukko Meripihka ja Pakkaslumi mukaan lukien lähti tunneleista ja suuntasi kulkunsa kohti Taivasklaanin reviiriä, he tiesivät, että se olisi heidän viimeinen taistelunsa. He olivat menossa kuolemaan urheasti - koska niin heidän kuului tehdä. Sitä varten he olivat olemassa, puolustaakseen klaaneja. He tiesivät, että tilanne oli toivoton, koska kulkukissoja oli enemmän kuin taivasklaanilaisia ja veljeskuntalaisia yhteensä. He eivät voisi voittaa sitä taistelua. Mutta heidän oli yritettävä. He olivat vannoneet oman valansa asian suhteen. Jos he rikkoisivat sen valan, mitä he enää olisivat? Taivasklaanin mukana kuolisi heidän tarkoituksensa. The Unknown ei ollut ajatellut kuolla sillä tavoin, mutta toisaalta se olisi ollut parempi syy kuolla kuin monet muut. Taivaltaessaan Tuuliklaanin reviirin halki he kuitenkin kohtasivat kaksi kissaa. Toinen noista oli nimeltään Seer of Hundreds of Seas ja toinen oli kuolemaisillaan oleva Burning Flame. Kulkukissat olivat huomanneet kirkasturkkisen tiedustelijan ja käyneet tuon kimppuun. Seer oli yrittänyt auttaa Burning Flamea ja laittanut henkensä likoon sen tähden. Kulkukissat olivat paenneet paikalta huomatessaan Veljeskunnan lähestyvän. Nuo epäilemättä veivät tiedon näkemästään joukosta Sacralle. Kaikusielu oli silminnähden vihainen Burning Flamelle sen tähden, että tuo oli lähtenyt kysymättä lupaa - jota Kaikusielu ei olisi tuolle antanut. Burning Flame kuoli saamiinsa vammoihin, mutta pyysi ennen kuolemaansa Veljeskuntaa kääntymään takaisin ja palaamaan omalle reviirilleen, jonka kyseinen kolli oli heille aikoinaan antanut käytettäväksi. Burning Flame ei halunnut, että he kuolisivat turhaan. Tuo pyysi, että he eläisivät ja keksisivät keinon saada järvi takaisin, vaikka selän kääntäminen silloin merkitsikin todennäköisimmin Taivasklaanin kuolemaa. Seer oli samaa mieltä Burning Flamen kanssa. Yhdessä kaksikko sai käännettyä Kaikusielun pään, jolloin tuo käänsi koko joukon ympäri ja palasi Veljeskunnan metsään hautaamaan kuolleen toverinsa. Seer sai antamastaan avusta Veljeskunnan kiitollisuuden ja oli tervetullut heidän luokseen milloin vain. Samalla Veljeskunta jäi kiitollisuudenvelkaan Seerille.

Sinä päivänä Veljeskunta alkoi kuolla hitaasti. He painuivat maan alle ja leikkivät kuolleita odottaen tietoa Taivasklaanin kohtalosta. Kääntämällä selkänsä he olivat pelastaneet omat nahkansa, mutta hylänneet aatteensa. Jos Taivasklaani kuolisi, Veljeskunnalla ei olisi enää mitään, minkä vuoksi puolustaa järveä kulkukissoilta. Ei ollut lainkaan varmaa, että neljä muuta klaania koskaan palaisivat takaisin. Nuo eivät olleet luvanneet heille mitään sellaista, vaikka olivatkin sanoneet lähtevänsä etsimään väliaikaista kotia. Veljeskunta oli sen verran pieni, että heidän olisi ollut mahdotonta ajaa kulkukissat pois käymällä avoimeen taisteluun noita vastaan. Mutta he eivät voineet tehdä mitään ilman tietoa siitä, miten Taivasklaanille loppujen lopuksi oli käynyt.

Kului päiviä, kenties viikkoja, ennen kuin Veljeskuntalaiset astuivat maan päälle muuten kuin yhden tai kahden kissan metsäsjoukkioissa. He eivät edes merkinneet rajojaan, koska kuolleina he eivät voineet sitä tehdä. He halusivat pysyä mahdollisimman huomaamattomina, sillä jos kulkukissat olisivat löytäneet heidät, he olisivat olleet vaikeuksissa. The Unknown pystyi laskemaan ajan kulun vain katsomalla, miten taivaan väri muuttui siinä kapeassa halkeamassa, joka sijaitsi maan alla olevan keskusluolan katossa. Odottaminen teki hänet erittäin levottomaksi, mutta samalla hänellä ja kaikilla muilla oli aikaa ajatella tulevaisuutta. Toisen päivän iltana Aronax palasi ruoanhakuretkeltään mukanaan taistelusta selvinnyt taivasklaanilainen. Soul ja Starlight Which Sparkles On The Snow hoitivat haavoittuneen ja tajunsa menettäneen kissan haavoja parhaansa mukaan, vaikka kumpikaan ei ollut parantaja. Klaanilainen heräsi parin tunnin päästä. Tuo oli vihainen saadessaan tietää, kenen pelastettavaksi oli joutunut - ja ihan ymmärrettävästä syystä. Taivasklaanilainen kertoi heille, että hänen klaaninsa oli joutunut todellakin Sacran kissojen hyökkäyksen kohteeksi, mutta että paikalle oli saapunut kolmaskin osapuoli. Klaanilainen ei tiennyt paljoa noista tuntemattomista sekaantujista, vain sen, että oli kenties kiittäminen noita, että jotkut taivasklaanilaisista olivat päässeet elossa pakoon. Samalla kuitenkin oli selvää, ettei kolmas taisteluun ilmaantunut joukko ollut heidän ystävänsä, sillä se oli ajanut kaikki Taivasklaanin kissat hajalleen ja pois reviiriltään. Klaanikissa, Kaaoskirous, kutsui kolmatta osapuolta vapaustaistelijoiksi, koska nuo olivat kertoneet taistelevansa vapauden puolesta. Mutta kenen vapauden ja miksi?

 

Muuta

  • The Unknown syntyi Skotlannissa. Tarkemmin sanottuna maan pääkaupungissa Edinburghissa.
     
  • Kolli toimi ennen eräänlaisena pomona kulkukissojen viisihenkisessä "jengissä", jonka päätehtävä oli pysyä hengissä varastelemalla ja aiheuttamalla tuhoa kaksijalkojen mailla. Joukkoon kuului The Unknownin itsensä lisäksi neljä muuta kollikissaa: kollin pitkäaikaisin ystävä Clockwork, Paradox, Nemo sekä Nemon pikkuveli Compass. Paradox, Nemo ja Compass ovat kuolleet.
     
  • The Unknown on oman sisaruskatraansa vanhin.
     
  • Kadotuksen unohdetut henget kutsuvat The Unknownia nimellä Musta Tuntematon, sillä hänet mainittiin kyseisellä nimellä Kadotuksen viiden vartijan ennustuksessa.
     
  • Kolli on seksuaaliselta suuntautumiseltaan demiromanttinen heteroseksuaali. Hän on kiinnostunut ainoastaan naaraista, mutta syvällisemmän tunnesiteen luomiseen vaaditaan erittäin pitkä aika. Suhde Kuutamotähteen oli hänelle enemmän kokeilu kuin oikea, syvällinen rakastuminen, vaikka se onkin yksi niistä asioista, joita hän häpeää myöntää etenkään pennuilleen. Hän on kiintynyt ystäväänsä Clockworkiin, eikä pystyisi kuvittelemaan elämää ilman tuota. Hänen kiintymyksensä on kuitenkin enemmän veljellistä kuin mitään muuta.
     
  • The Unknownin parhaita ja hyödyllisimpiä puolia ovat, että hän osaa tarpeen vaatiessa tekeytyä huomaamattomaksi ja epäkiinnostavaksi, jotta häneen ei kiinnitetä huomiota. Hänen loppujen lopuksi melko vaatimaton ulkonäkönsä on siinä avuksi. Kolli omaa myös varismaisen kyvyn, joka on etenkin kiiltävien esineiden varastaminen. Hänellä on vahvat jalat ja erinomainen kiipeilytaito sekä loistava tasapaino, sillä menneisyydessä hän loikki pitkiä matkoja esimerkiksi kaksijalkojen pesien katolta toiselle tai tasapainotteli ikkunalautoja pitkin varastaessaan ruokaa ja muuta tarpeellista avonaisten ikkunoiden ja kattoluukkujen kautta. Mustalla kollilla on tarkat aistit.
     
  • Vaikka The Unknown mielellään esittää muille olevansa voimakas ja taitava ja pitää itseään arvossa joskus liikaakin, on hänellä myös heikkouksia. Hänen taistelutaitonsa eivät niinkään perustu voimankäyttöön kuin keveisiin, tanssahteleviin liikkeisiin, jotka ovat yhteydessä hänen varaskissataitoihinsa. Hän ei ole erikoistunut niinkään taistelemaan tappaakseen kuin liikkumaan sulavasti ja väistelemään iskuja, minkä vuoksi kestävät ja vahvat viholliset voivat helposti olla hänelle kovia ja kohtalokkaita vastuksia. Tämän vuoksi hän tähtää iskunsa usein kaulaan ja päähän sekä käpälien valtimoihin eikä tarraa kiinni pidemmäksi aikaa kuin on pakko, pyrkien aiheuttamaan viiltävillä iskuilla vähän haavoja, jotka vuotavat paljon verta. Joku voisi myös ajatella heikkoutena sitä, että The Unknown luottaa vain harvoihin ja valittuihin, eikä hänellä ole paljoa ystäviä.
     
  • Jos The Unknown olisi ihminen, hänen nimensä olisi James Killian Crawford. Hän olisi se hämäräperäinen pitkään takkiin sonnustautunut uhkapeluri baaritiskillä, jolla on liikaa koruja ja taskussaan huijaripakka. Hänen selässään olisi tatuoidut korpinsiivet ja niiden välissä tyylitelty teksti "If you take my Freedom, you take my Life."

 

Copyright

Silagul

©2019 The Unknown | Wᴀʀʀɪᴏʀ Cᴀᴛs RPG - suntuubi.com