Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

MADARA

kuva

Ikä 7½ vuotta
Sukupuoli Kolli
Sisarukset (nimetön) ♀ †, (nimetön) ♂ †, (nimetön) ♂ †, (nimetön) ♀ †, Izuna ♂ †
Vanhemmat Mura ♀ †, Tajima ♂ †
Kumppani Mei ♀ †, Yuri ♀
Pennut Rex ♂, Death ♂ †, Itachi ♂, Tobi ♂ †, Seth ♂, Jade ♀, Jeff ♂ †, Araki ♂ ?, Obito ♂ , Rei ♀, Gadi ♀, Hitomi ♀
Soundtrack Ei ole

 

Ulkonäkö

Kukaan vastaantulija tuskin jättää huomioitta kollin epätavallisen suurta ja lihaksikasta kehoa sekä tämän oudon värisiä silmiä. Madara on treenannut lihaksiaan niin paljon, että nuo osuvat helposti silmään sotkuisen ja mustan turkin alta. Tämän kollin suvun kissat ovat kaikki sekä lihaksikkaita että isokokoisia, joten Madara itse ei ole poikkeus. Turkki on paksua ja väriltään mustaa, josta erottuu vähän sinertävä sävy kirkkaassa valossa. Silmät ovat epätavalliset punaiset ja tarkemmin kuvailtuna verenpunaiset. Pupillien ympärillä menee vähän tummenpia pieniä täpliä tai palloja muistuttavia kuvioita. Niitä ei kuitenkaan havaitse helpolla. Muuten hän olisi hyvä soluttautumaan öiseen maastoon, mutta silmät näkyvät pimeästä helposti. Pitkä häntä on erittäin tuuhea ja sotkuinen. Hännän karva on pidempää kuin muu turkki. Korvat kollilla ovat tavallisen kokoiset, mutta pyöreähköt päistä. Kauniit mustat ja kiiltävät kynnet, jotka ovat sirppimäiset ja pitkät. Ne ovat joistain kohti kuluneet ja sen takia vähän rosoiset reunoilta, mutta siitä ei ole paljoa haittaa. Rosoiset reunat aiheuttavat enemmän kipua vastustajalle, kun ne on upotettu tuon lihaan. Terävät ja pitkät hampaat ovat ihan hyvässä kunnossa ja väriltään puhtaanvalkoiset. Kuono on tavallisen kissan kuonoa pidempi ja nenä on väriltään hiilenmusta. Keskipitkät viikset ja eri maastoihin sopeutuvat anturat ovat väriltään tummemmat mustat. Arpia kolli ei ole muutamaa lukuunottamatta saanut. Madaralla on toisessa korvassaan kaksi samansuuntaista lovea, takajaloissa arvet ja yksi repaleinen arpi keskellä selkää. Tuon vasemmassa poskessa menee viistosti yksi ohut arpi.

 

Luonne

On vaikeaa pukea sanoiksi tämän kollin luonnetta, mutta kaikki saavat sen kyllä selville olemalla tämän kollin kanssa jotenkin tekemisissä. Olkoon sitten taistelussa, haudalla tai jonkun läheisensä kanssa, niin hän on aina samanlainen. Hänen luonteensa ei muutu kenenkään tai minkään luona tapauksesta huolimatta. Hän on vakava tyyppi, joka ei puhu paljoa. Voi tätä varmaan rauhalliseksikin sanoa. Ei ole kiivastunut toden teolla koskaan, eikä näytä helpolla tunnetilojaan ulkoisesti. Sen takia on hyvin vaikeaa yrittää kuvailla tilannetta, jossa Madara olisi suuttunut. Ei ole huumorintajuista sorttia, mutta ymmärtää vitsit ja kuittaa hauskat asiat yleensä vain hymähtämällä huvittuneesti. Hänelle kukaan ei ole tärkeämpi, kuin toinen; kaikki ovat sen arvoisia, että nuo voi tappaa. Kolli ei yleensä valikoi uhrejaan ja ne ovat yleensä joko semmoisia, jotka tulevat hänen tielleen tai noilla on kalavelkoja toisilleen. Menneisyyden takia tämän tappolistalla kuitenkin on tusinoittain tiettyjä kissoja. Jos sattuu kiintymään johonkuhun, niin silloin jopa saattaa olla tuolle ystävällisempi ja pitää tuota korkeammassa arvossa itselleen, kuin toisia. Harvoin rupeaa mustasukkaiseksi, vaikka tietäisi jonkun rakastavan hänelle tärkeää naarasta. Ja, vaikka olisikin, niin ei välitä siitä sen enempää. Silloin ehkä vain yrittäisi unohtaa kyseisen naaraan tai tappaisi tuon. Hän rakastaa kaikesta eniten tuhoa. Ei välttämättä verilöylyn jälkeenjättämiä ruumiita pitkin aukeaa vain myös semmoista mitä esimerkiksi pommi jättää jälkeensä. Raunioita, kuolemaa ja epätoivoa.

 

Menneisyys

Kollin menneisyys on pitkä ja se saa alkunsa erään pienen kylän raunioista metsän keskellä. Siellä asui monia kymmeniä kissoja, jotka olivat samaa sukua keskenään. He eivät yleensä ottaneet kumppanikseen ulkopuolisisa, koska se meinasi puoliverisyyttä. Vain puhdasveriset olivat heidän klaanissaan arvostettuja. Puhdasveriset myös tunnisti helpommin. Kaikki ovat omaksuneet tumman turkin ja lämpimänsävyiset silmät. Madaran emolla, Muralla oli punaiset silmät ja isällä, Tajimalla keltaiset. Hänen veljellään oli tulenoranssit ja Madara itse peri emonsa verenpunaiset silmät. Pentueeseen syntyi kuusi kissaa, mutta Madara ja hänen pikkuveljensä, Izuna olivat ainoita eloonjääneitä.

Pentuajat kuluivat ihan tavallisesti leikkiessä, mutta vanhennettuaan he rupesivat ottamaan tappelut tosisaan ja harjoittelivat kovasti. Silloin huomattiin miten lahjakas Madara oli ja tuo oppi nopeasti uutta, toisinkuin hänen veljensä. Vaikka he kilpailivatkin usein kumpi olisi parempi, niin Madara ei pitänyt siitä, että kaikki kokoajan sanoivat häntä Izunaa vahvemmaksi. Olihan se totta, mutta Madara halusi pitää heidän samanarvoisina. Heidän isänsä oli silloinen johtaja, joka piti koko heidän laumansa, tai oikeastaan klaaninsa, kasassa. Heidän klaaninsa nimi oli Uchiha ja he olivat Senju- nimisen klaanin kilpailijoita. Nuo olivat olleet toistensa vihamiehiä jo monta vuotta ja johtajan kuoltua Madarasta koulutettaisiin uusi johtaja. Sitten taas Madaran jälkeläisistä tulisi johtajia ja niin edespäin. Sota tuskin koskaan loppuisi ja monia kissoja kuoli lähes joka kuukausi.

Kun Madara ja hänen veljensä täyttivät vuoden, niin he joutuisivat siitä lähin osallistumaan jokaiseen kamppailuun, mitä Senjun klaania vastaan käytäisiin. Parin päivän päästä viiden kissan ryhmä lähetettiin vakoilemaan vihollisia ja Madara ja Izuna valittiin siihen mukaan. Heidän isänsä mielestä olisi heidänkin aika opetella niitä taitoja, mitä voittamiseen tarvitsisi. Vakooja joukko lähti matkaan ja tullessaan vihollisen alueelle he jäivät heti väijytykseen. Senju oli osannut odottaa heitä, koska noillakin tietenkin oli vakoojia ja Madaran ryhmä piiritettiin. He tappoivat kaikki muut joukosta, mutta tiesivät Madaran ja Izunan olevan Uchiha klaanin johtajan poikia, joten he päättivät ottaa nuo panttivangeiksi. He eivät päässeet niin monelta kissalta pakoon, mutta veljekset päättivät taistella tiensä läpi, ennenkuin heidät saataisiin kiinni. Taistelun tuoksinnassa yksi viholliskissa kuitenkin otti Izunan kilvekseen, kun Madara oli hyökkäämässä tuon kimppuun ja hän puhkoi tarkoituksettomasti veljensä silmät.

Hetken kestäneen taistelun jälkeen kollit pääsivät pakoon, eivätkä viholliset seuranneet heitä. Oman klaaninsa luokse päästyään Madara ohjasi heti veljensä kasvitietäjien/parantajien luokse, jotka saivat ainakin verenvuodon tyrehtymään Izunan silmistä ja tuon muista haavoistaan. Muuta nuo eivät voineen tehdä, koska he eivät saisi palautettua kollin näköä, vaikka kuinka yrittäisivät. Kolli tunsi syyllisyyttä veljensä takia, vaikka Izuna itse ei syyttänyt sokeudestaan Madaraa. Veljekset olivat toisilleen tärkeitä ja he tiesivät, etteivät koskaan haluaisi satuttaa toisiaan tahalteen. Heidän klaanissaan rupesi kuitenkin kiertämään huhu, jonka mukaan Madara olisi muka tahalteen kynsinyt veljensä silmät, että saisi kaiken vallan klaanissaan ainoana johtajana, kun heidän isänsä kerta luovutti virkansa. Tajima oli jo niin vanha, ettei voisi olla enää johtajana. Madara nousi silloin tuon tilalle, vaikka jotkut olivatkin epäileväisiä häntä kohtaan.

Yksi klaanin viehättävä naaras, Mei tunnusti rakkautensa Madaralle. He elivät parin viikon ajan yhdessä kauempana kylän raunioilta, vaikka kolli ei todellisuudessa tuntenutkaan mitään tuota kohtaan. Ei hän välittänyt rakkaudesta, mutta pentujen hankkimisen suhteen hän ei laittanut vastaan. Hän halusi klaanistaan vahvemman ja siihen tarvittaisiin lisää taistelijoita. Hänen pentunsa olisivat siihen tehtävään sopivia. He saivat melkein vuoden kuluttua pennut. Kuusi pentua. Rexin, Deathin, Itachin, Tobin, Sethin ja Jaden. Jade oli ainut naaraspuolinen pentu. Madara olisi halunnut kouluttaa niistä vahvoja tappajia, mutta Mei ei suostunut siihen. Kolli kylläistyi naaraaseen ja murhasi tuon kylmästi siihen paikkaan. Hän jätti pennut oman onnensa nojaan metsään ja lähti itse takaisin klaaninsa luokse kylän raunioille. Noista ei tulisi luultavasti selviytyjä, kerta emokin oli niin heikko.

Mein sisko, Seira kuitenkin löysi pennut, kun tuo oli menossa tapaamaan siskoaan. Naaras kauhistui löytäessään vasta parin viikon ikäiset pennut itkemässä siskonsa verisen ruumiin vierellä. Pennuilla ei ollut mitään muistikuvaa tapahtumista, eikä Seira osannut kuvitella kuka tuon tappoi. Ei kenellekkään tullut ensimmäisenä mieleen, että Mein kumppani olisi tappanut tuon. Seira toi pennut klaanin luokse ja rupesi niiden kasvattiemoksi. Kukaan ei tiennyt, että Madara oli murhannut pentujensa emon ja parempi niin. Muuten hänet oltaisiin saatettu jopa karkoittaa omasta klaanistaa, vaikka olikin johtaja. Pennut varttuivat kasvattiemonsa luona, mutta yksi ei jättänyt Madaraa rauhaan. Tobi oli aina tunkemassa kuononsa hänen asioihinsa sen sijaan, että olisi ollut sisarustensa kanssa. Muut Madaran pennut olivat aktiivisesti harjoittelemassa, auttamassa vanhuksia ja suorittamassa tehtäviä. Madara ajatteli, että voisi kouluttaa Tobista sen haluamansa murhaajan ja ajan myötä Tobi sai selville, että Madara oli tappanut heidän emonsa. Tuo lupasi kuitenkin pitää sen salaisuutena, eikä kertoisi siis kenellekkään.

Melkein vuoden päästä itse Senjun johtaja, Hashirama tuli yksin heidän klaaninsa luokse ja tuo sanoi haluavansa rauhan klaanien välille. Tuo puhui pitkään Madaran kanssa rauhan solmimisesta ja koko Uchihan klaani luottivat Hashiraman sanaan. Madara ei uskonut. Voisiko tosiaan kaikki nämä vuoden sotimiset ja riidat loppua näin nopeasti? Mitä, jos Hashirama yrittää saada heidän sinisilmäisiksi ja sitten hyökkää, kun heidän puolustuksensa oli alhaalla? Jokatapauksessa hän joutui solmimaan liiton Hashiraman kanssa. Suurimmaksi osaksi siksi, että muu klaani olisi tyytyväinen, eivätkä nuo saisi lisää epäilemisen aiheita Madaran johtajuudesta. Hän kuitenkin rupesi salaa suunnittelemaan hyökkäystä vihollis klaaniin. Hän kertoi suunnitelmistaan Tobille, olihan tuo sentään hänen kouluttamansa murhaaja, joka auttaisi häntä tuhoamaan Senjun klaanin. Hänen poikansa lupasi kerätä tietyt kissat klaanista yöhön mennessä, joiden tiesi olevan halukkaita hyökkäykseen.
Koitti yö, jolloin hän ja Tobi hyökkäisivät valittujen kissojen kanssa toisen klaanin kimppuun, mutta toisin kävi. Tobi oli kertonut koko klaanille Madaran suunitelmista ja nuo tulivat vihaisina tämän luokse. Jopa kaikki hänen muutkin pentunsa ryhtyivät siihen ja he paljastivat, että Madara oli tappanut heidän emonsa. Kolli ihmetteli, mistä nuo voisivat sen tietää ja tajusi Tobin tehneen sen. Kaikki klaanin kissat sylkivät solvauksia suustaan ja sanoivat johtajaansa petturiksi, joka ei ajatellut muutakuin valtaa. He käänsivät hänelle selkänsä. Kaikista järkyttävin asia oli kuitenkin se, että Tobi oli pettänyt hänet. Tuo oli pettänyt hänet useammassa asiassa. Hän oli kertonut hänen murhanneen Mein. Hän oli paljastanut hänen hyökkäyssuunnitelmansa Senjun kimppuun. Sinä silmänräpäyksessä hän hyökkäsi Tobin kimppuun aikeissa tappaa tuon, mutta muut klaanilaiset estivät sen. Sen jälkeen nuo karkottivat Madaran klaanista ja kolli ei laittanut vastaan. Hän ei kaipaisi pettureiden seuraa. Ennenkuin kolli joutuisi lähtemään, niin hänen annettiin tavata veljensä. Izuna oli sanaton ja hiljaisuus heidän välillään kesti kauan. Sitten Izuna sanoi, että ei ollut veljelleen vihainen. Hän tiesi, että Madara haluaa klaanilleen vain parasta ja hän haluaisi auttaa veljeään saamaan kaikkien luottamuksen takaisin. Mutta kukaan ei uskoisi edes Izunaa. He eivät kerenneet puhua kauaa, koska klaanilaiset halusivat epäkelvollisen ja entisen johtajansa mahdollisimman nopeasti pois luotaan. Veljekset hyvästelivät pikaisesti toisensa ja Madara lähti.

Vain kourallinen hänelle edelleen uskollisia kissoja seurasivat häntä ja pitivät häntä yhä johtajanaan. Kolli lupasi kostaa klaanilleen ja haluaisi surmata ainakin osan noista. Kaikista eniten omat pentunsa ja erityisesti Tobin. Tuon petturin kuoleman pitäisi olla tuskallinen
Lehtikadon aikana hänen yksi alaisensa löysi pyörtyneen ja nälkiintyneen naaraan makaavan lumihangessa. Hän antoi luvan ottaa tuon joukkonsa yöpymispaikalle ja lämmittää tuota. Hänellä oli tietenkin omat takaa-ajatuksensa. Kolli aikoisi kouluttaa tuosta murhaajan, joka tottelisi vain häntä. Tuon avulla koko heidän klaaninsa tuhoaminen kävisi käden käänteessä. Kolli jäi yövahtiin kivelle, joka oli lähellä hänen alamaistensa nukkumispaikkaa. Lumihangesta löytynyt naaras tuli hänen luokseen juttelemaan ja kolli kertoi kertoi hänen yhden alamaisensa löytäneen Yurin tajuttomana lumesta ja tuo oli tuonut naaraan heidän luokseen. Lähes kaikki olivat olleet sitä mieltä, että tuon henkeä ei kannattaisi heittää hukkaan, joten he etsivät yöpymispaikan ja yrittivät saada Yurin kuntoon lämmittämällä tuota. Yuri kiitti kollia ja kysyi olivatko nuo nähneet toista naarasta, joka oli suunnilleen saman näköinen ja ikäinen, kuin hän. Madara vastasi kieltävästi, koska hän ei ainakaan ollut havainnut muita kissoja Yurin ja hänen joukkonsa lisäksi. Puhuttuaan tarpeeksi hän kehotti Yuria hakemaan ruokaa, koska tuo tarvitsisi voimia. Naara totteli häntä ja syötyään meni takaisin nukkumaan. Aamulla hän antoi naaraan tehdä valintansa. Lähtisikö hän Madaran mukaan vai jäisikö tuonne karuun metsään, vaikka ei osaisi edes kunnolla saalistaakkaan. Naaras sanoi lähtevänsä, mutta haluaisi sitä ennen hyvästellä siskonsa, joka oli samassa metsässä heidän kanssaan. Kolli muisti sen hetken, kun hän sai viimeisen kerran hyvästellä veljensä ennenkuin hänet häädettiin. Naaras yritti kovasti suostutella Madaran päästämään tuon siskonsa luokse, mutta kolli ei taipunut tuon tahtoon. Hän arveli, että siskonsa luokse päästyään tuon ikävä olisi saattanut vain kasvaa, eikä loppujenlopuksi Yuri olisi tullutkaan heidän mukaansa. Naaras lopulta päätti lähteä joukon mukaan.

Parien päivien kuluttua, kun Yuri oli saanut suurimmanosan voimistaan takaisin Madara päätti aloittaa tuon koulutuksen. Ensimmäisenä harjoituspäivänä Madara käski Yurin juosta perässään ja he juoksivat pitkän matkan(n 2km- 3km), jonka jälkeen naaras olisi halunnut levätä ja nukkua vähintään koko loppupäivän. Hän ei ollut noin heikkona neitinä tottunut juoksemaan pitkiä matkoja, sillä oli tottunut vain käveleksimään ympäriinsä. Hänen raajansa olivat kipeät, mutta Madara ei antanut hänelle hengähdystaukoa vain hyökkäsi yllättäen hänen kimppuunsa. Naaras ei osannut odottaa sitä ja joutui heti alakynteen, jonka seurauksena Madara nuhteli tuon. Aina pitäisi olla valmiina yllätyshyökkäysten varalta. Pari seuraavaa tuntia he kuluttivat tappelu- ja torjuntaharjoituksilla, kunnes palasivat muiden luokse. Hän käski Yurin mennä lepäämään ja naaras vaikutti siitä huojentuneelta. Tuo hädintuskin jaksoi edes puhuakkaan. Kollin mielessä kävi ajatus siitä, etä olisikohan naaras tarpeeksi vahva pärjäämään koulutuksen loppuun saakka? Sen näkisi ajan myötä. Tuo joko kuolisi rasitukseen tai sitten selviäisi.

Seuraavana aamuna kolli meni herättämään Yurin ja ilmoitti tuolle, että he harjoittelisivat pari tuntia nyt, kunhan ovat ensin vain syöneet pikaisesti jotain. Sen jälkeen Madara joukkoineen jatkaisi taas matkaansa, etsisivät yöpymispaikan ja illalla Madara kouluttaisi Yuria ennen nukkumaanmenoa.

Madaran elämä kului silloin hyvinkin yksitoikkoisesti. Sillointällöin hän lähetti joitain alamaisiaan tehtäville tiedustelemaan niiden kissojen olinpaikkaa, ketkä hän haluaisi tappaa. Hän ei kuitenkaan lähtenyt tappamaan löydettyjä tyyppejä, koska Yurin kouluttaminen olisi nyt etusijalla.

Hän koulutti Yuria samalla rajulla tavalla parisen vuotta välittämättä siitä, että tuon keho paloi välillä loppuun, eikä Yuri aina edes päässyt kävelemäänkään. Silloin hän antoi tuon levätä sen aikaa, kunnes naaras olisi taas kunnossa. Joskus he törmäsivät koiraan, muihin kissoihin, pystykulkijoihin, mäyrään, ilvekseen, haukkaan, kettuun tai muihin vaarallisiin eläimiin, mutta Yuri pystyi vuosien koulutuksella jopa yksinkin hoitelemaan jonkun niistä. Madara käski Yurin taistella jotakuta hänen joukkonsa kissaa vastaan verratakseen noita, että tietäisi kumpi hänen koulutuksensa tuotoksista olisi vahvempi. Ensimmäisenä vuotena naaras hävisi jopa kymmenen kertaa, mutta sen jälkeen on voittanut aina. Kenestäkään joukon kissoista ei ollut tuolle enää vastusta. Lukuunottamatta Madaraa. Häntä Yuri ei koskaan voittanut, mutta kolli sanoi, että Yurista on hänelle edes jotain vastusta ja hän voi olla jopa ylpeä naaraasta. Madara harvoin kehuu ketään- varsinkaan alamaisiaan-, joten naaraan oli parasta olla iloinen hänen kehuistaan.

Tämän jälkeen Madara ei enää katsonut tarpeelliseksi kouluttaa Yuria niinkään paljoa. Tuo oli tarpeeksi tunteeton, murhanhimoinen ja vahva. Niimpä hän koulutti tuota harvemmin ja rupesi taas etsimään kissoja, jotka olivat hänen tappolistallaan. Yksi hänen alaisensa palasi tehtävältään ja ilmoitti Madaran yhden pennun, Tobin löytyneen. Tiedustelija kertoi nähneensä tuon järvellä, joka oli myös metsäkissaklaanien reviiriä. Silloin siellä oli riehunut sota klaanien ja kulkukissojen välillä ja Tobi ystävänsä kanssa olivat ottaneet sotaan osaa. Järvi oli sen verran kaukana, että tiedustelijalta oli mennyt kolme viikkoa tulla takaisin. Madara sanoi, että heidän pitäisi odottaa vielä toisen vakoojan paluuta toiselta tehtävältä, ennenkuin he voisivat lähteä tapaamaan Tobia. Kolli suunnitteli jo monia kivuliaita tapoja tappaa oman poikansa, mutta hän joutuisi vielä odottamaan tovin päästessään tuon kurkkuun kiinni. Lisäksi hän oli törmännyt Yurin kanssa yhteen pentuunsa, Sethiin, joka kertoi hylänneen klaaninsa. Madara ei luottanut tuohon, mutta Seth rupesi kertomaan Uchihan sisäisiä asioita ja Rex on kuulema ollut Madaran lähdettyä klaanin johtaja. Seth ei ollut kestänyt veljeään ja lähti. Tuo oli matkaillut Jaden ja Deathin kanssa, kunnes kummatkin löysivät kumppanit ja Seth jäi yksin. Death oli rikkonut klaanin lakia myös sillä, että hän oli hankkinut ulkopuolisen kissan kumppanikseen. Seth kertoi Deathin saaneen puoliverisiä pentuja, joista ainut elossa oleva oli nimeltään Ray. Puoliverinen. Kolli ei voinut sietää niitä luonnonoikkuja. Madara ei kuitenkaan tiennyt miltä Ray näytti, joten tuon etsiminen olisi vaikeampaa. Jos Death on kertonut pennulleen Madarasta ja saanut tuon vihaamaan tätä, niin Madara ei epäilisi tappaa tuota. Kaikki jotka kääntävät hänelle selkänsä ansaitsevat kuolla. Kollilla oli siis kaksikin syytä tappaa Deathin pentu. Onneksi Jade ei ollut tehnyt samoja virheitä.

Päivän kuluttua toinenkin tehtävällä ollut kissa palasi joukon luokse ja ilmoitti löytäneensä erään kissan, jonka Madaran pitäisi myöskin tappaa. Löytynyt kissa oli nimeltään Rika ja tuo oli Hashiraman nuorin tytär. Madara haluaisi kostaa Hashiramalle tappamalla koko tuon klaanin ja itse Hashiramankin, mutta se saisi odottaa. Rika asusteli niin lähellä heitä, että Madara käski joukkojensa odottaa ja lähti yksin tuon luokse. Hän kiristi naarasta kertomaan isänsä ja muiden sukulaistensa olinpaikkaa, mutta tuo ei kertonut. Siitä naaras sai maksaa hengellään. Olisi Madara tuon muutenkin tappanut. Tämän kohtauksen jälkeen hän palasi varajohtajansa, Yurin ja muiden alamaistensa luokse ja he jatkoivat matkaansa Järvireviireitä kohti.

 

Muuta

  • Kollilla on oma joukko/järjestö nimeltään Akatsuki (suom. Aamunkoitto), johon kuuluu suurinpiirtein 7-12 jäsentä. Hän kuitenkin kävi kokoamassa hetkellisesti lisää jäseniä Akatsukille aikoessaan tuhota klaanit tai ainakin yhden niistä.
     
  • Rayn isoisä. Samoin on myös Tobin ja Liljaköynnöksen pennun, Toivopennun isoisä. Madaralla on paljon enemmänkin pentuja ja muita sukulaisia.
     
  • Madara on yksi lahjakkaimmista ja kokeneimmista taistelijoista, mitä ainakin hänen suvussaan on nähty. Hänen voimansa, kipukynnyksensä, nopeutensa ja reaktiokykynsä ovat omaa luokkaansa ja häntä ei voiteta helpolla. Se ei kuitenkaan meinaa, etteikö jotkut olisi saaneet hänet melkein henkihieveriin tappelussa.

 

Copyright

Aquarius

©2019 Madara | Wᴀʀʀɪᴏʀ Cᴀᴛs RPG - suntuubi.com